Vuosi 2022 oli paluu normaaliin kahden hiljaisen koronavuoden jälkeen. Asiakkaat pääsivät jälleen matkustamaan ja mökillämme vieraili kalastajaryhmiä Virosta, Latviasta, Liettuasta, Saksasta, Sveitsistä, Alankomaista, Puolasta, Israelista ja Suomesta. Suurin osa vieraistamme kalastaa omatoimisesti, mutta noin kolmasosa varasi ryhmälleen myös opastetun kalastuksen. Opastuksia teen nykyisin pääasiassa vain omille majoittujillemme, sillä käyn ympärivuotisesti muussa palkkatyössä ja matkailuyrittäjyys on sivutoimeni. Tästä syystä opastukset eivät onnistu kovin lyhyellä varoitusajalla, vaan niistä on sovittu hyvissä ajoin etukäteen.
Huolimatta epätavallisen kylmästä keväästä Saimaa oli vapaa jäistä 7. toukokuuta, vesistön matalat osat jo aikaisemmin. Kevään ensimmäisen ryhmän piti saapua sunnuntaina 8. toukokuuta, mutta koska jäät vaikuttivat vielä vappuna niin vahvoilta etten uskonut niiden sulavan viikossa, siirsimme heidän vierailunsa kesäkuun alkupuolelle.
Vuoden ensimmäinen ryhmämme saapui toukokuun puolessavälissä Liettuasta keväiseen hauki-sesonkiin. Kalaa nousi ja ryhmä on palaamassa vieraaksemme myös keväällä 2023. Valitettavasti meillä ei ole kuvia heidän vierailustaan jaettavaksi.
Normaalia hiljaisemman toukokuun jälkeen kesäkuu oli loppuunmyyty, kuten on jo myös vuodelle 2023. Kesäkuun ensimmäinen ryhmämme koostui kokeneista saksalaisista hauenkalastajista, joiden saaliskalojen koko ja määrä olivat vaikuttavia. He vapauttivat kaikki pyydystämänsä hauet ja kokkasivat ahvenista maittavia aterioita. Yli metrin haukia he pyydystivät vierailunsa aikana parisenkymmentä ja suurimmat ahvenet olivat 35–40 cm:n pituisia. Vierailuun mahtui huippukalastuspäiviä, mutta myös hiljaisempia jaksoja joina kala söi huonosti tai oli kooltaan pientä.
Saksalaisten kanssa avasin kesän opastuskauteni ns. tutoriaaliopastuksella. Kyse on mökin lähivesillä toteutettavasta perehdyttävästä kalastusretkestä, jonka aikana käymme alueen läpi mahdollisimman laajalti kalastaen ja luodaten sitä. Alueen parhaat paikat on kerrottu mökkimme asiakkaille laadituissa kalapaikkakartoissa. Spotit on niissä esitetty sopivan epätarkasti, jotta asiakkaat haravoisivat parhaat alueet tarkemmin itsenäisesti kalastaessaan. Tässä tutoriaalin aikana saatavista kalastusvinkeistä ja oppaan aluekokemuksesta on asiakkaille aidosti hyötyä. Tämän vuoden tutoriaalit olivat kaikki menestyksiä, sillä sain niiden hyödyllisyydestä positiivista palautetta asiakkailtani. Olen ottanut tavakseni selittää heille, ettei kyse ole kalastusretkestä jonka aikana opas esittelee ylivertaisia kalastustaitojaan tai saadaan laatikkokaupalla kalaa. Pikemminkin on tarkoitus nopeuttaa asiakkaiden aluetuntemuksen oppimisprosessia, joka on onnistunut kun he ilmoittavat käyneensä samoilla paikoilla ja saaneensa itsenäisesti suurempia kaloja kuin oppaan kanssa. Monesti heikon syönnin päivä on paras tutoriaalipäivä, sillä kalojen saamisen eteen joudutaan tekemään työtä niin vavan varressa kuin paikkoja aktiivisesti vaihdellen. Tällaisesta päivästä on asiakkaille suurin hyöty heidän kalastusviikkonsa aikana.
Toukokuun loput asiakasryhmämme olivat Baltiasta. Heidän pääasiallisia saaliskalojaan olivat ahven, hauki, säyne ja lahna, mutta saivat he saalikseen myös komeita kuhia. Toinen ryhmistä oli vanhoja asiakkaitamme, jotka nauttivat kalastuksesta ilman liikoja suorituspaineita ja myös noudattivat vieraillemme asetettuja päiväkohtaisia saaliskiintiöitä ja kalojen kokoon perustuvia vapautussuosituksia. Toinen ryhmistä ei valitettavasti näin toiminut. Olen pyytänyt heitä seuraavalla Suomen-vierailullaan valitsemaan jonkin toisen mökin omia kalastusmieltymyksiään toteuttaakseen.
Osa lukijoista saattaa ajatella, että saalisehtomme ovat liian tiukat. Suosittelemme vieraitamme vapauttamaan yli 40 cm:n pituiset ahvenet ja yli 100 cm:n pituiset hauet sukuaan jatkamaan. Noudatamme myös alueelle asetettuja kuhan ja lohikalojen alamittoja ja kalastusrajoituksia. Suosittelemme kullekin kalastajalle päiväkohtaiseksi saaliskiintiöksi 1–3 haukea, 1–2 kuhaa ja 1–3 kg ahvenia sekä yhtä rasvaeväleikattua lohikalaa silloin kun niiden kalastus on sallittua. Runsaslukuisille särkikaloille ei ole asetettu määrällisiä kalastusrajoituksia.
Valtaosalle vieraistamme nämä vuorokautiset saalismäärät ovat olleet vähintäänkin riittävät tai jopa ylimittaiset, vaikka suurin osa vieraistamme luonnollisesti käyttää tuoretta kalaa aterioihin vierailunsa aikana ja vie kohtuullisen määrän kalaa myös kotonaan valmistettavaksi. Aika ajoin saamme silti asiakkaita, joiden mielestä saaliskalarajoitukset ovat liian ankarat heidän tarkoituksiinsa tai loman hintaan suhteutettuna. Heitä pyydän jatkossa siirtymään jonkin toisen kalastuskohteen asiakkaiksi. Siitä olen hyvilläni, ettei asiakkaidemme osalta ole tullut tietooni uhanalaisiin ja suojeltuihin Saimaan lohikaloihin kohdistuneita väärinkäytöksiä. Uhanalaisen rasvaeväleikkaamattoman Saimaan lohikalan tappamisesta voidaan Suomen lain mukaan määrätä jopa 9 000 euron suuruinen sakko. Samoin rasvaeväleikatun Saimaan järvilohen tappaminen rauhoitusaikana on sakolla rangaistava teko.
Kesäkuun alussa vieraiksemme saapui vanhoja asiakkaitamme Virosta. Heidänkin tavoitteensa haukien, ahventen ja särkikalojen osalta täyttyivät, mutta kuha tuotti pettymyksen. Kylmän kevään ja alkukesän takia kuhan kutu oli tänä vuonna myöhässä ja hyviä kuhasaaliita alkoi nousta vasta heinäkuun 10. päivän jälkeen. Kauden paras kuhasesonki ajoittui heinäkuun viimeisen viikon ja elokuun kolmen ensimmäisen viikon jaksolle.
Heinäkuun 10. päivä saimme vieraiksemme suomalaisen lapsiperheen, joille tämä oli toinen vierailu kohteessamme. Heidän vierailunsa aikana kuha söi jo hyvin ja suurimmat kuhat olivat 60-senttisiä. Perheen alle kouluikäiset lapset pulikoivat tauotta mökkirannassa ja nauttivat kesästä. Perhe teki myös oman vene- ja piknikretken noin 10 km:n päässä mökistämme sijaitsevalle yleisessä käytössä olevalle rantautumispaikalle, jossa sijaitsee laavu, nuotiopaikka ja wc. Vieraamme voivat halutessaan vuokrata meiltä omatoimiretkiään varten välineistöä, johon kuuluvat astiat, aterimet ja välineet nuotiolla kokkausta varten.
Heinäkuun lopussa vieraiksemme saapuivat vanhat asiakkaamme Sveitsistä: isä kahden täysi-ikäisen poikansa kanssa. Tämä perhe on vieraillut mökillämme jo kahdesti aikaisemmin ja viettää todella paljon aikaa kalastaen. Myös he järjestivät oman kalastus- ja nuotiopiknikretkensä. Koska mökkimme lähivedet ovat heille jo hyvin tutut ja he osaavat kalastaa niitä hyvin, pyysivät he minua järjestämään opastetun kalaretken Saimaan suurille selille. Tämä opastus on jäänyt kesästä parhaiten mieleeni, sillä se alkoi vaikeissa olosuhteissa kovan tuulen ja suurien aaltojen vuoksi, mutta päättyi kesäkauden suurimpaan saalismäärään. Heti aloitettuamme kalastuksen selkävesien pateilla tuuli ja aallokko voimistuivat niin paljon, että meidän oli haettava suojaa mantereen läheltä. Nämä suojaisat paikat antoivat meille parin tunnin aikana satunnaisia haukia, kuhia ja ahvenia. Kun viimein tuulten rauhoituttua pääsimme parhaille paikoille, oli kalastus yhtä kuhien ja ahventen ilotulitusta. Ensimmäinen alueemme oli minulle tuttu vanha kuhapatti, jonka luotasimme parista suunnasta ja aloitimme heittojigauksen. Aluksi saimme kuhia rauhalliseen tahtiin, kunnes kalat aktivoituivat ja joka heitolla oli 45–60 cm kuha kiinni. Kaikkiaan hyvän kokoisia kuhia nousi veneeseen 35 kpl, joista pidimme neljä ja vapautimme loput. Kuharallin jälkeen aloimme hakea ahvenpaikkaa. Koska syvempien vesien patit eivät antaneet meille toivomaamme, siirryimme matalan kivikon alueelle ja ilotulitus käynnistyi uudestaan kookkailla ahvenilla. Suurin ahven oli painoltaan vajaan kilon ja pituudeltaan 40 cm. Noin 300–900 g:n ahvenia kävi veneessä melkein 60 kpl, joista vapautimme 45. Päivän haukisaldo oli yhdeksän kalaa, jotka kaikki vapautettiin. Kuuden tunnin kalastusseikkailumme päätteeksi veneessä matkusti takaisin mökille leveästi hymyileviä kalamiehiä.
Joku lukijoista saattaa pitää harjoittamaamme kalastusta ruualla leikkimisenä ja kalojen tarpeettomana kiduttamisena. Kunnioitan suuresti niitä kalastajia, jotka nostavat saalista sopivan määrän ateriaa tai kahta varten ja lopettavat kalastuksen siihen. Kunnioitan suuresti myös niitä kalastajia, jotka huomioivat saaliskalojensa koon vapauttaen lisääntymisen kannalta tärkeitä suurikokoisia petokaloja sukuaan jatkamaan. Kunnioitan myös kalastajia, jotka vapauttavat kaikki saaliskalansa. Toisin kuin monet suomalaiset kalastajat, minä en luokittele heitä eläinrääkkääjiksi, sillä muualla Euroopassa catch and release -kalastuksella on pitkät perinteet ja näin kalastavat osaavat käsitellä vapautettavia kaloja niitä vahingoittamatta. Euroopassa on myös lukuisia puhtaasti C&R-kalastuskohteita, joissa kala on kooltaan suurta ja kaikki saalis myös vapautetaan.
Elokuun toisella viikolla kalastin vanhan tutun suomalaisen kalastajaryhmän kanssa, jolle olen järjestänyt opastuksia samoihin aikoihin jo viitenä vuonna peräkkäin. Hiljaisimpina koronavuosina 2020 ja 2021 he vitsailivat olevansa kesäni ainoita opastettavia, eikä se kauas totuudesta osunutkaan. Ensimmäinen opastettu retkeni vuosia sitten heidän kanssaan oli uskomatonta ahvenen kalastusta. Sanoin jo tuolloin, etten usko pystyväni toistamaan vastaavaa elämystä samassa mittakaavassa. Kaikki käyttämämme paikat antoivat tuolloin kalaa ja parhaimmillaan kalan tulo oli todella rajua. Vastaavan tason opastettuja kalaretkiä on 12 vuotta kestäneen urani aikana osunut kohdalle vain neljä kertaa. Viimeisten kolmen vuoden ajan yhteiset retkemme ovat olleet enemmänkin kuhapainotteisia. Pyrkimykseni on ollut järjestää kalastusta siten, että koko päivän ajan meillä on tasaisesti tapahtumia. Jos osumme raivokkaaseen ahvenen tai kuhan parvisyöntiin, se on sitten pelkkää plussaa. Tämän vuoden retkemme ei ollut poikkeus. Vaikka kiersimme kaikille tuttuja paikkoja ja tuumailimme yhdessä seuraavia kalastuksellisia peliliikkeitä, kaikki vaikuttivat tyytyväisiltä tasaisen varmaan menoon rennossa seurueessa. Kuhia nousi kolmisenkymmentä, joista mukaan otettiin kymmenen yksilöä, haukia saatiin 10 kpl, joista kaikki vapautettiin ja ahvenia tuli kuutisenkymmentä, joista mukaan valikoitui parisenkymmentä kalaa. Suuret kiitokset tälle kokeneelle kalastajaryhmälle, teidän kanssanne on aina mukavaa lähteä järvelle.
Kauniin kesäisen elokuun puolivälissä mökillämme lomaili jälleen baltteja, joiden suurin huolenaihe oli etteivät he kenties saa saalikseen kookkaita haukia. Onneksi huoli osoittautui aiheettomaksi ja saaliskaloihin kirjattiin komeiden ahventen, kuhien ja säyneiden lisäksi myös kookkaita haukia.
Elo-syyskuun taitteessa vieraiksemme saapui kaksi kalastajaa Hollannista. Nämä humoristiset herrasmiehet kuvailivat itseään miehiksi, jotka ovat tottuneet soutamaan kotirantaan lukuisien kalastusmatkoilla koettujen moottoriongelmien takia. Tällä kertaa heidän ei tarvinnut soutaa veneitä takaisin, vaan ne toimivat kuin unelma. Järjestin heille tutoriaalikalastusretken, jonka aikana kävimme läpi uistelua ja heittojigausta. Näidenkin valikoivien kalastajien saalistilastoon kertyi komeita ahvenia, kuhia ja haukia.
Syyskuun alku oli varsin viileä ja odotin suorastaan kauhuissani, miten syyskuun ensimmäisellä täydellä viikolla Israelista saapuva sakki pärjäisi arktisissa olosuhteissa. Onneksi ryhmä koostuikin noin 30 vuotta Israelissa asuneista ukrainalaisista, joille viileä sää ei ollutkaan kauhistus. Myös tämä ryhmä osallistu tutoriaaliopastukselleni mökkimme lähivesille. Saimme hyvänkokoisia ahvenia ja haukia, mutta päivän mieleisintä saalista olivat heittojigaamamme 50–60 cm:n kuhat. Lomansa aikana he venekalastuksen ohella keräsivät sieniä ja onkivat kookkaita säyneitä aivan mökkimme edustalta.
Syksyn viimeiset asiakkaamme saapuivat mökillemme lokakuun alussa Puolasta samana päivänä, jona Kalle Rovanperä varmisti rallin maailmanmestaruuden. Neuvoin heille kalapaikkoja kartalta ja heidän ensimmäiset kaksi kalastuspäiväänsä olivatkin lämpimän sään ansioista loman parhaat niin ahventen kuin haukien osalta. Kuhia he eivät onnistuneet saamaan, mutta olivat muuten kaikin tavoin tyytyväisiä ensimmäiseen vierailuunsa Suomessa. Suurin ahven oli 38 cm pitkä ja hauki mitaltaan yli metrin.
