Kalastusretket Saimaalla

Kalastusretket Saimaalla
Klikkaamalla kuvaa pääset tutustumaan internet sivuihimme!

lauantai 8. toukokuuta 2021

Vuosikymmen kalastusmatkailua Saimaalla - Old School Trolling EST 2010

Kalastusmatkailuyritys Old School Trolling aloitti toimintansa Saimaan Paasselän, Pyyveden ja Oriveden vesialueilla kesäkuussa 2010. Aluksi tarjosimme pelkästään kalastusopastuksia yhteistyömajoittajiemme kanssa. Vuodesta 2013 alkaen olemme tarjonneet myös mökkimajoituksen omistamassmme kohteessa sekä kalastusvälineet  ja -veneet vieraillemme. Toimintamme alusta saakka suurin osa vieraistamme on ollut ulkomaalaisia kalastajaryhmiä ja perheitä. Aluksi suurin ryhmä olivat Venäläiset, myöhemmin olemme saaneet toistuvasti vieraita Suomen lisäksi myös Virosta, Latviasta, Liettuasta, Sveitsistä, Ranskasta, Ruotsista,Tsekeistä, Englannista, Romaniasta, Valkovenäjältä, Japanista, Kiinasta ja Israelista. Olemme tehneet markkinointia internetissä, mutta parhaiten tieto palveluistamme on levinnyt vieraidemme kertoessa meistä ja suositellessa majoituskohdettamme. 

 


 


Muistoihin aloitusvuotemme 2010 tapahtumista liittyy paljon valmistelevaa työtä ja byrokratiaa sekä erilaisten toimintaan liittyvien lupa-asioiden, tutkintojen ja lakisääteisten katsastusten ja leimaverojen hoitamista. Jo pelkkä rahoituksen kerääminen veneen ja muiden välineiden hankkimiseksi oli uroteko, jonka monikaan ei uskonut jatkuvan vuotta / kahta kauemmin. Kalastusmatkailu oli pienellä itä-Suomalaisella kylällä suuri ihmetyksen aihe, johon suhtauduttiin lähinnä hupsutuksena jota ei voitu pitää ammattina, saati kannattavana liiketoimintana. Kymmenen toimintavuoden jälkeen voidaankin todeta epäilijöiden olleen sekä oikeassa että väärässä. 

 



Aloituskesän varsinaista työtä oli asiakkaiden ja majoittaja yhteistyökumppanien hankkiminen. Kesän ja seuraavan talven aikana luotiin mitä mielikuvituksellisimpia  markkinointi kampanjoja, joiden tehottomuudesta voidaan olla hyvinkin yksimielisiä. Majoittaja kumppaneja sitä vastoin saatiin hankittua sopimalla tapaamisia ja puhumalla kuin Ruuneperi matkailun mahdollisuuksista. Ne jotka eivät lyöneet luuria saman tien korvaan, koettivat todennäköisesti auttaa miestä mäessä. Joka tapauksessa opastettuja kalatusretkiä järjestettiin ensimmäisellä kesäkaudella 10 kpl heinä-lokakuiden välisenä aikana. Vaikka asiakkaat retkiä ja saaliskaloja kuvatessaan lupasivat lähettää niitä käyttöömme sähköpostiin, emme ole saaneet vielä tähän päivään mennessä ainoatakaan teille jaettaviksi. Ymmärrettävästi vähäinen keikkamäärä ja olematon liikevaihto olivat tuolloin suuri pettymys ja huolen aihe.


Jo tässä vaiheessa tarinaa lienee sopivaa polkaista kytkin pohjaan ja tyrkätä pienempi pykälä silmään siirtyessämme moottori ulvoen ohituskaistalle!


Vuoden 2010 marraskuussa uisteltu 4 kg rasvaevällinen järvilohi. Toukokuussa 2012 lopetin vapaaehtoisesti rasvaevällisten järvilohien ja -taimenten kalastamisen / ryhdyin vapauttamaan em. yksilöt.

Yrityksemme omistaja, kalastusoppaamme ja mökki-isäntämme Jari Käyhkö kertoo:

Vuosien 2010 ja 2011 opastuksilla tarjosin ensisijaisesti vahvaa uistelu osaamistani ja vasta toissijaisesti heittokalastusta. Tuohon aikaan uskoin vakaasti lohikalojen uistelun olevan Saimaalla tarjottavan kalastuksen huipentuma, kuinka väärässä olinkaan. Asiakkaiden toivomuksesta muutin nopeasti toimintatapojani ja nykyään opastukset ovat 80 - 90% valkolihaisten kalalajien heittokalastusta ja loput uistelua tai pilkintää. Minusta itsestäni on vuosikymmenessä kehkeytynyt varsinainen jigaushullu.

Viimeisten 3 - 4 vuoden aikana olen saanut kasvavassa määrin asiakkaita maista, jossa uistelua ei juurikaan harrasteta. Suomeen matkustettuaan asiakkaani ovat tahtoneet oppia uistelun perusteita hauen ja kuhan kalastukseen ja näin olemme jälleen käyttäneet asiakkaiden tarpeisiin räätälöityä uistelua opastuksilla. 

Veneretkien kiinnostavuuden suhteen olin jo toiminnan alkuvaiheessa oikeilla jäljillä ja kuluneet vuodet ovat hioneet tuotteistuksen todella hyväksi. Käytännössä sisältö räätälöidään jokaiselle ryhmälle yksilölliseksi. Lämpimässä ja aurinkoisessa säässä on aina hienoa ajaa näitä muikun ja pannukahvin tuoksuisia reissuja yhdessä upeiden asiakkaidemme kanssa.



Macaolainen asiakkaamme luomassa herkullisia kala-annoksia toukokuussa 2018.


Yritykseni nimi Old School Trolling ei viittaa pelkästään uisteluun keskittyvään kalamieheen, vaikka uistelutaustastani löytyy pitkä kausi jonka aikana en muita kalastusmenetelmiä juuri käyttänyt. Minulle Old School Trolling merkitsee ukkini opettamaa tapaa kalastaa, jossa uistelimme yhdellä vavalla per kalastaja siirtymiä ja pysähdyimme tutuille penkoille heittokalastamaan ja pohjaonkimaan tai mato-onkimaan vanhimman siskoni kanssa. Näihin lapsuuteni kalastusreissuihin liittyi myös verkkojen laskemisia ja kokemisia, sillä ukkini oli todennäköisemmin kiinnostuneempi pyydyskalastuksesta ja minä puolestani viehekalastuksesta. Tuohon aikaan nämä menetelmät elivät kalastusretkillämme sulassa sovussa. Nykyään en käytä pyydyskalastusta tai iskukoukkuja sen enempää opastuksilla kuin myöskään henkilökohtaisessa kalastuksessani. Yritykseni keskittyy 100% viehekalastukseen.

 Täällä voit tutustua yrityksemme esittely videoon Youtubessa!

 

 



Saimaan uhanalaiset lohikalat ja yhteiset pelisääntömme!


Tiedostettuani Saimaan uhanalaisten lohikalojen heikon tilan ja suojelun merkityksen luovuin keväästä 2012 alkaen uistelusta lähestulkoon kokonaan. Uistelua käytettiin enää valkolihaisten lajien kalastukseen parilla vavalla mikäli asiakkaiden sitä pyysivät. Seuraavien vuosien kuluessa kävin läpi voimakkaan itsetutkiskelun vaiheen aiheesta kalastuksen eettisyys. Tahdonkin näin vanhempana ja viisaampana pyytää anteeksi niiltä, joita olen mielipidekirjoituksillani tuolloin loukannut. Jokaiselle on suotava mahdollisuus saada löytää tietoa ja myös muuttaa niin tahtoessaan omaa kalastusfilosofiaansa ilman jatkuvaa provosointia suuntaan tai toiseen.  Itse perustan nykyiset näkemykseni lukemaani tieteelliseen tutkimukseen siinä kuin myös maalaisjärjellä ymmärrettävissä olevaan asiatietoon ja omakohtaiseen kokemukseeni.  

 

Vuoden 2011 lokakuun lopussa järjestin Savonrannalla sijaitsevan venäläisomisteisen lomakylän omistajille 4 tunnin pituisen uisteluretken. Päivän ainoa lohikalamme oli rasvaevällinen, painoltaan 4 kg järvilohi. Tämä samainen järvilohi on viimeinen asiakkaiden kanssa uistelemani rasvaevällinen Saimaan lohikala ja samalla ainoa opastettu kalastusretki jonka olen kyseisesse lomakylälle  järjestänyt. He päätyivät vuokraamaan asiakkailleen omaa venettään ja järjestämään opastuksia omalla henkilökunnallaan.

Saimaan alueen järvilohen ja järvitaimenen suojelussa ja lajien elinolosuhteiden parantamisessa on tapahtunut paljon vuosikymmenessä. Vuodesta 2016 alkaen lohikalojen kalastukseen on säädetty rajoituksia, kalat on rasvaeväleikkauksella eritelty pyydettäviin ja säilytettäviin kantoihin (rasvaevällinen), järvilohen kalastus on kokonaan kielletty Saimaan vesistöalueella kesä - elokuiden välisenä aikana ja Pielisjokeen on saatu ennallistettua järvilohelle sopivan virtaaman omaavia kutualueita, joihin emokaloja on patojen ohi siirretty. Kuurnan voimalan kupeeseen on rakennettu Laurinvirran kutualue, joka on saanut runsaasti positiivista huomiota. Kuusikymmen luvun lopusta  saakka kalankasvattamoissa kasvatettujen poikasten varassa elänyt järvilohi kanta kykenee jo nykyään tuottamaan pienimuotoisesti luonnossa kasvaneita poikasia. 

Järvitaimenen elinolosuhteuden ja kutualeiden ennallistaminen on ollut helpompi tehtävä, sillä järvitaimen kutee suhteellisen pienissä ja pienivirtauksellisissa joissa ja koskissa. Kyläyhteisöt ja vapaaehtoiset kalatusaktiivit ovat jokitalkkarien johdolla ennallistaneet sopivien virta-alueiden kutusoraikkoja ja tukeneet taimenkantojen vahvistumista mätirasia istutuksilla.

Tähän väliin sopii erinomaisesti minulle hyvin tärkeä kappale ja Saxonin upea veto vuoden 2014 Wacken Open Airista.

Tiedän internet sivuillamme ja sosiaalisessa median sivuillamme esitettyjen valkolihaisten kalojen saaliskuvien loukanneen joitain kalastajia ja heidän eettisiä arvojaan. Jostain syystä minulle ei kuitenkaan ole koskaan lähetetty vihapostia väärin roikutettujen tai liian suurien, eräksi otettujen haukien, kuhien tai ahventen kohtalosta. Tämän kaltainen valistus näyttää juurtuneen pikemminkin foorumien ja sosiaalisen median palvelujen ryhmiin joissa samanhenkiset ihmiset kokoontuvat ruotimaan ryhmän julkaisuja. Vahva uskomukseni on että ne kalastajat joita olemme julkaisuillamme loukanneet ovat yksinkertaisesti päättäneet olla käyttämättä palvelujamme. Syynä voi myös olla se että siivoan provokatiiviset mielipidekirjoitukset nopeasti  pois hallinnoimiltani sivuilta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä ettenkö seuraisi julkaisujen aiheuttamia reaktioita tai pohtisi niiden välittämää viestiä. 

Vuoden 2011 elokuun puolivälissä järjestin 2 opastettua kalastuspäivää upealle moskovalais perheelle. Kuvassa perheen isä ja poika sekä pääasialliset saaliskalamme. Perheen äidin nimiin kirjattiin ikioma kuhapatti hänen napsittuaan siitä kalan toisensa jälkeen. 

 

Olen toimintamme alusta saakka käyttänyt päiväkohtaisia saalisrajoja, vaikka niitä ei kalastuslaissa tai kalastusalueiden lupaehdoissa juurikaan esiinny. Oman kalastusmökkimme saneerauksen valmistuttua 2013 lisäsin sivuillemme suositukset saaliiksi otettavien lajien kappalemääriin ja kokoluokkaan. Tuolloin sain lähinnä Suomalaisilta vapaa-ajan kalastajilta negatiivista palautetta siitä, ettei kenenkään saaliskalojen ja puhtaan lähiruuan määrää voida rajoittaa. Saalis on varastoitava pakkaseen rospuutto aikoja varten. Saamani palautteen mukaan kaikki kalat siis kuuluu tappaa tai on oltava kalastamatta lainkaan. Näiden äärioikeistolaisten rinnalle nousi vuosikymmenen lopulla eläinsuojelun aalto, joka ajaa kalastamisen kieltämistä ja kalastuslain vastaista vapauttamiskieltoa perustuen kaloille aiheutettuun kipuun kalaastustapahtuman yhteydessä. Jottei asia olisi liian yksinkertainen, vapautuskieltoa ajetaan valtavirta kalastuksen sijaan lähinnä C&R -kalastajille ja kalastuskilpailuille, joissa saaliskalojen pituuden mittauksen ja kuvauksen jälkeen kalat vapautetaan.

Tähän väliin liitän kevennykseksi loistavan coverin Sabbath klassikosta! 

 Älkää käsittäkö edellistä kappaletta väärin, minä uskon luonnonsuojelu arvoihin, joissa kalakantoja voidaan hyödyntää kestävästi, nauttien tuoretta kalaa ruokana silloin kun sitä ollaan pyydetty. Olen sisällyttänyt yritykseni arvoihin saaliskalojen kunnioittavan käsittelyn niin kalastustapahtumassa kuin kalojen käyttämisessä ruuaksi. Myönnän suoraan että lihalaatikko kuvat, joissa tarpeeseen nähden selvästi ylikalastetaan saavat minut voimaan pahoin. 

 

Vuonna 2013-2014 asettamani yhden kalastajan vuorokausikohtaiset rajoitukset ovat seuraavanlaiset: 

1 kpl rasvaeväleikattu, yli 60 cm pituinen järvilohi tai järvitaimen vuorokaudessa.

2 - 3 kpl alle 100 cm haukia, yli metrin pituiset ja alle 50 cm pituiset hauet suositellaan tilanteesta riippuen vapautettaviksi. Suosittelen valikoimaan eräksi otettavat kalat 2 - 4 kg painoisista yksilöistä.

1 - 2 kpl pituudeltaan 45 - 75 cm kuhia. 

2 - 3 kg pyöreinä punnittuja ahvenia. Yli 40 cm pitkät tai kilon painoiset ahvenet suositellaan vapautettaviksi. 

Päiväkohtaisten kiintiösuositusten laatiminen auttoi minua ymmärtämään kuinka vaikeaa on löytää kultaista keskitietä joka tyydyttäisi kaikkia. Suurten petokalojen kohdalla 1 - 3 kalan liukuvalla saalismäärällä pyritään siihen että voidaan otta useampi pienikokoinen yksilö tai yksi suurempi yksilö, mikäli kalastuslaki tai alueen säännöt eivät kiellä suuren yksilön ottamista. On otettava huomioon se että pyydetty suurikokoinen yksilö saattaa vahingoittua kalastustapahtuman aikana, eikä sitä silloin ole mielekästä vapauttaa. Suurikokoinen yksilö saattaa myös olla kalastajan henkilökohtainen ennätyskala, emmekä voi vaatia häntä vapauttamaan saalistaan muutoin kuin vapaaehtoisesti koska laki ei tätä edellytä. Tilanne olisi helpompi mikäli kalastuslakiin olisi merkitty saalikaloille sekä alamitta että ylämitta.

Vuoden 2012 kesäkuun lopussa järjestin kahdelle suomalaiselle kalamiehelle kuhan jigausretken Savonrannalla. Kuvan kuha vapautettiin kuvauksen jälkeen ja eräksi valikoitui pienempikokoisia yksilöitä.

 

 Maalaisjärki on mielestäni paras kiintiö mittari kalastuksessa ja sen kerron myös aina uusille asiakkaillemme. Ottakaa se mitä kykenette käyttämääntuoreena tänään ja huomenna, vapauttakaa loput ja älkää murehtiko ennakkoon sitä syökö kala huomenna tai ylihuomenna. Myös pienet pettymykset ja vaikeat kalastuspäivät kuuluvat lajin luonteeseen ja tekevät touhusta mielenkiintoista.

Kuten olette jo kevennyksistä havainneet, musiikki makuni on vavan päässä jumputtavien kalojen tapaan asteen keskivertoa raskaampaa. Hail to the King!

Asiakkailtani saaman palautteen mukaan edellä mainitut rajat ovat olleet vähintäänkin riittävät, jotkut vieraista ovat jopa vitsaillen kysyneet onko heidän pakko kalastaa kiintiöt täyteen ja mitä ihmettä he niin suurella kalastajakohtaisella saalismäärällä tekevät? Tämä on täysin totta. Voimme valikoida sopivan kokoisia saaliskaloja, kunhan kalat  joita ei aiota pitää vapautetaan nopeasti ja vahingoittumattomina.

 Ne asiakkaat jotka lentävät Suomeen vieraiksemme eivätkä voi kuljettaa Suomalaista kalaa mukanaan kotimaihinsa perheilleen ja ystävilleen tarjottaviksi, ottavat eräksi sen verran minkä he käyttävät yhteisten aterioidensa raaka-aineeksi. Nämä yhteiset ateriahetket ovat heille hyvin tärkeitä. Ne ryhmät, jotka voivat kuljettaa kalaa mukanaan kotiinsa / kotimaihinsa ottavat luonnollisesti enemmän kalaa eräksi. Sääolosuhteista, eri vuodenajoista sekä kalastajien kalaonnesta ja taitotasosta johtuen vain harvat vieraamme tai edes harvat venekunnat saavat kiintiökorttinsa täyteen edes yhtenä lomapäivänään valkolihaisten kalojen osalta. Hyvä näin, leväperäiset suositukseni kiintiöksi ovat siis toimineet paremmin kuin tiukat säännöt saalisrajoja asetettaessa. 


Vuoden 2012 heinäkuun puolivälissä järjestin moskovalaiselle pariskunnalle jigausretken Saimaan Orivedelle. Kuvassa puolikiloa Saimaan ahventa ja sen lisäksi päivän saldo oli molemmille kalastajille noin 3 kg ahventa, pari kuhaa ja haukea. Upea aurinkoinen iltapäivä Saimaalla.



Viime aikoina olen joutunut useasti pohtimaan vastusta kysymykseen, mihin kalastajaryhmään minä ja asiakkaani  kuulumme, jos mihinkään? Parannettavaahan on aina kaikilla osa-alueilla ja oman tieni kulkijana en oikein ole koskaan sopinut minkään seurakunnan kabinetteihin. Kalastus on siis samalla kertaa iloa, onnistumisia ja rentouttavaa toimintaa luonnossa siinä missä myös perisuomalaista syyllisyydentuntoa onnistumisista tai onnellisuudesta. Älkäämme tehkö asioista liian vaikeita, vaan nauttikaamme yksinkertaisista asioista ja Suomen luonnon rauhoittavasta vaikutuksesta.

Loppukevennyksenä vakavaan aiheeseen tarjoilen sen ainoan ja oikean......



Oppivuodet 2011 - 2013

Yritykseni toisena toiminta vuotena keikkoja kertyi jo 24 kpl toukokuu - marraskuu välisenä aikana eli 3 - 4 keikkaa kuukaudessa. Tämä on varmaankin saanut tuoreen yrittäjän uskomaan parempaan huomiseen ja  kehityksen jatkuessa vuoden 2012 saldon olevan yli 40 - 50 keikkaa, no toisinhan siinä kävi. Vuonna 2012 keikkoja kertyi 7 kuukauden ( touko - marraskuu) aikana vain 11 kpl. Oltiin palattu aloitus vuoden 2010 tasolle. Kannattavan ja vakavasto otettavan opastustoiminnan rajana voidaan pitää minimissää 10 opastusta, mieluiten 15 - 20 opastusta toimintakuukauden aikana. Vuoden 2011 liikevaihto, puhumattakaan vuoden 2012 liikevaihdosta eivät varsinaisesti rohkaisseet jatkamaan yritystoimintaa. Oli siis investoitava lisää tai lopetettava toiminta kannattamattomana. Jo tässä vaiheessa oli päivän selvää ettei kokopäivätoiminen kalastusopastoiminta ollut kannattavaa edes 5 - 6 kuukauden mittaisella sulanvedenkaudella, täysin työttömistä talvikausista puhumattakaan. Palvelujen kysyntä muodostui seuraavanlaisesti: Ensimmäiseksi kysyttiin majoitusta, seuraavaksi veneitä ja välineitä omatoimikalastukseen ja vasta viimeiseksi opastettuja kalastus- tai veneretkiä. Alueen majoituskapasiteetti ei riittänyt tuomaan alueelle riittävää määrää opastuksia hankkivia asiakkaita. Oli aika aloittaa vuonna 2011 hankkimani mökin saneeraus yritykseni kalastustukikohdaksi.

Kalastusmökkimme oli ollut suvun omistuksessa vuodesta 1993 alkaen. Vuonna 2011 lunastin laajan peruskorjauksen tarpeessa olevan kohteen kokonaan omistukseeni. Kalastusmökki Jokiniemen kunnostus vei minulta vuosien 2011 - 2013 välisen ajan. Kohteen märkätilat ja makuutiat uusittiin täysin ja se muutettiin eristevahvuuksien osalta talviasuttavaksi. Mökki liitettiin kunnallistekniikkaan ja ranta kunnostettiin. Mökin ensimmäiset asiakkaat saapuivat vieraiksemme elokuun 2013 alussa. Valitettavasti tämä ensimmäinen venäläis ryhmämme on jäänyt muistiin lähinnä negatiivisessa mielessä, sillä mökillä oli pantu rantaliksi. Seurauksena tästä pyysinkin em. vieraita vastaisuudessa valitsemaan jonkin muun mökkikohteen kuin omistamani sijaan. Myös seuraava ryhmämme viikkoa myöhemmin saapui venäjältä, mutta osoittautui edeltäjiensä sijaan aivan mahtavaksi.  
 
 
Minä ja Gennadii mökkimme lähivesillä elokuussa 2013

 

Sergey, Aleksey ja Gennadii olivat kanssani samanikäinen kalastajakolmikko Moskovasta. Huolimatta siitä ettei mökkimme varustus tuolloin ollut nykyisellä tasollaan, he suhtautuivat kaikkeen mahtavasti. Heidän lomaviikkonsa aikana kävimme yhteisillä opastuksilla 3 päivänä. Muuna aikana he kalastivat omatoimisesti mökkimme ainoalla asiakkaiden käyttöön tarkoitetulla soutuveneellä. Ymmärrettävästi sainkin asiakaspalautteessa toivomuksen lisätä käytössä olevien veneiden määrää ja hankkia niihin moottorit. Lisäsinkin seuraavina kahtena vuotena laivastoomme veneen per vuosi, hankin niihin pienet perämoottorit, kaikuluotain / plotterit sekä tarvittavat kalastus- ja  turvavälineet vesillä liikkumiseen. Vesiliikennelaki edellytti tuohon aikaan katsastamaan vuokrattavat alukset vuokraveneiksi. Koska hankkimani ja kunnostamani lasikuituveneet ovat peräisin 70 - 80 -luvuilta, tiedustelin niiden katsastusmahdollisuuksista merenkulun tarkastusyksiköstä. Vaihtoehtoja oli kaksi, hankkia CE -merkitsemättömille veneilleni dokumentaatio joka todistaa niiden alkuperän ja ajanmukaiset turvallisuus vaatimukset, jolloin veneet voitaisiin vuokravenekatsastaa tai antaa vieraideni käyttää veneitä ilmaiseksi, ilman minkäänlaista asiakkailta perittyä rahallista vastinetta niiden käytöstä, korjauksista tai huolloista. Päädyin jälkimmäiseen vaihtoehtoon, sillä koin veneiden merkityksen asiakkaiden houkuttelemiseksi vuokramökillemme suurempana kuin niiden mahdollisesti tuoman pienen vuokran ja katsastuksiin kuluneiden varojen kuolettamisen vuokraustoiminnalla. Kesäkuun 2020 alussa vuokravenesäädökset muuttuivat, eikä vastaavia veneitä tarvitse enää vuokravenekatsastaa mikäli tahtoo vuokrata niitä. Lakisääteiset veneilyvarusteet riittävät. Samalla myös miehitettyinä vuokrattavien alusten säännökset muuttuivat, eikä opastuksilla käytettävää venettäkään tarvitse enää vuokravenekatsastaa, mutta sen kuljettajalta edellytetään suoritettua vuokraveneen kuljettajan tutkintoa, mikäli vesillä tapahtuvaa kuljetustoiminnasta saadaan rahassa mitattava vastine. Säädökset ovat siis muuttuneet todella paljon kuluneiden 10 -vuoden kuluessa.


Elokuu 2013 venäläiset vieraamme kunnostautuivat erityisesti hauen heittojigauksessa. Suurin haukemme ylitti metrin pituuden ja painoi 9 kg.  Kuvassa maukkaaksi ateriaksi valmistamamme 4 - 5 kg painoinen yksilö.


Kesäkausi 2013 toukokuusta heinäkuun loppuun kului  täysipäiväisesti mökin saneeraus töissä. Tänä aikana en hoitanut ainoatakaan opastusta, sillä aikataulu mökin valmistumiselle esimmäistä ryhmää varten oli varsin tiukka. Kaikkineen opastettuja kalaretkiä kertyi elokuu - marraskuu jaksolle 8 kpl ja majoittujaryhmiä mökillämme vieraili 5 kpl. Tuolloin minua harmitti se, etteivät asiakkaat löytäneet luoksemme syyskuun lopun  ja lokakuun alun  matalanveden hauen kalastusjakson aikana. Sääolosuhteista riippuen syys - lokakuiden välinen aika on loistavaa myös ison ahvenen ja kuhan jigaukseen syvemmässä vedessä. Nykyään niin toukokuu kuin em. ajanjakso ovat varsin suosittuja vieraidemme keskuudessa.


Tässä kuvassa olemme veneretkellä kohden Raikuun kanavaa ja Salpalinjan toisen maailmasodan aikaisia varustuksia juhannuksen tienoilla vuonna 2012.

Kaudesta 2014 on mieleeni jäänyt parhaiten helteisen heinäkuun keikkaputki, jolloin ajoin 12 keikkaa 14 vuorokauden kuluessa. Niin upeaa kuin tälläisen unelmatyön parissa puuhaamisen voi olettaa olevan, alkoivat opastukset tuon putken loppupuolella maistua jo hieman puulle. Huomasin väsymyksestä johtuen toistavani mekaanisesti samoja manöövereja ja latteuksia asiakastilanteissa. Vilpitön hatunnosto niille oppaille jotka painavat keikkaa yhtä soittoa 3 - 4 kk ajan ilman vapaapäiviä! Rautaisia ukkoja ja leidejä olette! Itse tyydyn ajelemaan niitä hieman harvempaan tahtiin ja toivon mukaan laatu korvaa määrän. Vuosien mittaan on ollut ihan normaalia ajaa toisinaan kaksi 4h keikkaa putkeen saman vuorokauden aikana ja sellaiset 4 - 5 päivän keikkaputketkin sujuvat vielä mukavasti, työstä nauttien. 

 

Heinäkuun 2014 keikkaputken antia. Toisen alueella sijaitsevan venäläisomisteisen lomakylän omistajapariskunnan kauniimpi osapuoli ja 990gr Saimaan ahventa.

 

 

Palataan kuitenkin heinäkuun 2014 putkeen ja ennen kaikkea ahvenen heittojigaukseen, mikä oli suurimman osan aikaa upeaa kauniissa kesä säässä. Valmistelin keikkaputkea parin kolmen päivän treenijaksolla hakien paikkoja Paasselän ja Oriveden alueilla. Tuon jakson aikana kalat tuntuivat viihtyvän kellon tarkasti samoilla selkävesien pakoilla. Pannukarkeiden ahventen löytäminen oli näin ollen suurimman osan ajasta todella helppoa. Asiakkailla riitti tapahtumia ja he olivat silmin nähden hyvällä tuulella. Kahden ryhmän kanssa osui kohda heikompaa syöntiä ja uskon heidän olleen kohteliaasta ulosannistaan huolimatta hieman pettyneitä. Kokonaisuudessaan kauden 2014 keikkamäärä oli 23 kpl. Oman majoituksen ansiosta vuoden myyntikin oli selkeästi parempi kuin sitä edeltävinä kausina. Taloudellisesta suosta oltiin siis nousemassa pitävämmälle maalle, mutta säännöllisestä kuukausipalkasta oli yrittäjän edelleen turhaa haaveilla. Tästä syystä olen toiminut palkkatyössä samanaikaisesti yritystoimintani pyörittämisen kanssa vuodesta 2013 alkaen.


Tässä kuvassa mökkinaapurini Anatoly roikottaa juhannuksena 2014 heittokalastamalla pyydystämäämme suurhaukea. Tämä samainen kuva sai osakseen runsaasti kritiikkiä Hauenkalastajien keskuudessa käytettyäni sitä Saimaan Lohikalayhdistys ry:n  hyväksi järjestetyn huutokaupan mainoskuvana. Huutokaupattavana oli heinäkuulle sijoittuva kalaretki Saimaalla, varat oli tarkoitus käyttää Saimaan uhanalaisten lohikalojen hyväksi tehtävään työhön. Suurhauen kohtalosta huolestuneille kalastajille kerrottakoon yksilön olevan hiukan alle metrin pituinen, vaikka se kuvakulmasta johtuen näyttää suuremmalta.

Tässä kuvassa kalastusopas Jari Käyhkö ja 700 gr mökin lähivesiltä narrattua ahventa juhannuksena 2015. Tapanani ei ole julkaista lihalaatikko tai kalaläjä -kuvia. Muistokuvat napataan kalastajan / kalastajien päivän parhaista ahvenista, hauista ja kuhista. Vuoden 2015 juhannuksen ajan ahvenen kalastusreissut  ovat jääneet mieleeni hyvin, sillä kaikkina kolmena kalastuspäivänä syönti aamu kuudesta puoli kymmeneen oli todellista ahvenen jigaajan juhlaa. Mikäli myös vapautetut ahvenet laskettaisiin mukaan kokonaissaaliseen, olisivat yhden miehen aamupuhteen saalismäärät olleet päivittäin 8 - 10 kg luokkaa.


Vuoteen 2015 siirryttiin positiivisissa merkeissä. Vuodenvaihteessa mökillämme vieraili Venäläisiä joulun ja uudenvuoden viettäjiä, myös talvikalastusta ja talviajan majoitusta kysyttiin jonkin verran. kokonaisuudessaan toisena täytenä majoitus vuotenamme mökkimme käyttöaste oli 25%. Kasvua ensimmäiseen täyteen majoitusvuoteemme 2014 syntyi 10%. Luonnollisesti suurin osa myynnistä muodostui kesäkuukausien majoittujista. On täysin normaalia että uudelta majoitusyritykseltä vie 3 - 5 -vuotta ennen kuin majoittujamäärä kasvaa niin suureksi että toiminta on kannattavaa.

 Vieraamme eivät missään vaiheessa ole kokeneet tarvitsevansa opastusta mökkimme lähivesille talvikalastuksessa. Talviajan opastukset ovat suuntautuneet kirjolohen pilkintään Enonkosken Pirttilahdella. Suurin osa majoittuvista talvikalastajistamme jää onkimaan aivan mökkimme lähelle, sillä Saimaan puolella aukenevilla laajoilla selkä- ja lahtivesillä kalojen löytäminen on huomattavasti hankalampaa. Opastus on suositeltava vaihtoehto juuri 1 - 3 km kävelymatkan päässä mökistämme sijaitsevien pinta-alaltaan suhteellisen pienten talvikalastus spottien löytämiseksi. Mökiltämme 35 km päässä sijaitsevan Pirttilahden lisäksi on myös mahdollista vierailla suurista ahvenistaan tunnetulla Puruvedellä, jonne on mökiltämme matkaa saman verran.

 

Lokakuuss 2014 mökillämme vieraili ensimmästä kertaa Moskovalaiset Pavel, Faina ja Daniel. Jigasimme yhdessä pannukarkeita syysahvenia ja uistelimme haukia. Syksyinen kalastusviikkomme oli mitä ilmeisimmin menestys, sillä he ovat vierailleet mökillämme useita kertoja tämän jälkeenkin

Enonkosken kirkonkylän kupeessa sijaitseva Pirttilahti on puitteiltaan erinomainen kohde niin omatoimiseen kuin myös opastettuun kirjolohen pilkintään. Pirttilahdella on wc, kalojen perkuupaikka ja laavu sekä polttopuita, joita alueen luvan maksaneet kalastajat voivat vapaasti käyttää. Pirttilahdelle istutetaan 1 - 3kg painoisia kirjolohia ja Enonkosken kalankasvattomolta siirrettyjä kookaita Saimaan Nieriöitä, joita ei enää käytetä emokaloina kalanviljelytarkoituksessa. Saimaan nieriä on vapaana uhanlainen laji, jonka kantaa on Järvilohen tavoin ylläpidetty istutuksilla. Tästä syystä nieriöiden kalastus on aiheuttanut ymmärrettäviä väärinkäsityksiä, kun on luultu Pirttilahden saaliskalojen olevan villejä yksilöjä. Kyse on kuitenkin laitoksessa aikuisiän saavuttaneista kaloista, joita ei tahdota enää vapauttaa Saimaaseen, koska tälläisten kalojen selviytymismahdollisuudet luonnossa ovat kyseenalaiset.Kalatuslupia Pirttilahdelle voi hankkia internetistä tai paikallisesta Sale -kaupasta.


Talvella 2015 järjestin 2-3 kirjolohien pilkintätapahtumaa Venäläisille asiakkailleni. Kuvassa tyypilllinen Pirttilahden saaliskala.

Pirttilahti tunnetaan kookkaista saaliskaloistaan, mutta myös haastavana pilkintäkohteena. Ensikertalaisen kannattaa varata alueen opetteluun aikaa 2 - 3 reissua ilman sen suurempia tulospaineita. Otto-onginta toimii Pirttilahdella erityisen hyvin, mutta myös aktiivilla saadaan komeita saaliskaloja varsinkin matalista ja syvän päältä, aivan jään alta pilkittäessä. Kuusamon lätkät ja räsäset ovat kenties käytetyimpiä lusikkavieheitä Kirjo Tiurojen ohella. Viehepakista on hyvä löytyä myös Aution leecheja, erilaisia Nilsun, Kuusamon ja Rapalan tasureja ja Nils Masterin pystypilkkejä. Ajoittain syönti on raivokkaan hyvää, toisella kerralla 5 - 10 kalastajan yhteenlaskettu saalismäärä jää vain 1-2 lohikalaan. Tälläisen päivän pelastaa ilman muuta 3 - 4 kg kirjolohi. Pirttilahden taikaan kuuluu pakkasten jälkeen lähelle nollaa laskevan sään laukaisea raju syönti, mutta kaloja on toki saatu alkukaudesta myös yli 20 asteen pakkasilla.


Tässä talvisessa kalastuskuvassa poseeraan Tammikuun alussa pydetyn 3 kg kirjolohen kanssa.

Vuonna 2015 kevät koitti aikaisin ja pääsin jigittämään Saimaan selkävesille jo huhtikuun lopussa. Toukokuu alku kului asiakkaidemme kalastuslomia valmistellen ja matalissa vesissä onkien. Mäskäys ja onginta ovat mielenkiintoista puuhaa, joka tuntuu olevan huomattavasti suomalaisia yleisempää slaavilais -taustaisten kalamiesten keskuudessa. Kevät tarjoaa mökkimme lähivesillä siiman päähän ahventen lisäksi myös kookkaita särkikaloja kuten säineitä, lahnoja ja sorvia. Kuun lopussa vietin vanhan asiakkaani Andreyn kanssa mukavan, nuotiolla aterioinnin sisältävän  jigauspäivän Saimaalla. Saaliiksi nousi annukarkeaa ahventa, haukia ja tietenkin syömäkoon kuhaa. 


Kuvassa vanha asiakkaani Andrey ja +50 cm Saimaan selkävesien kuhaa.

Kesä ja alkusyksykuluivat keikkailun ja mökkin työtehtävien siinä missä palkkatyössä käymisen merkeissä. Pääosissa kalastusretkillämme olivat ahven ja kuha, vieraamme muodostuivat sekä vanhoista tutuista että uusista vieraista. Sääolot yhteisillä kalaretkillämme olivat pääsääntöisesti aurinkoisia ja lämpimiä. Tässä vaiheessa Venäläisten asiakkaiden suhteellinen osuus verrattuna muihin kansallisuuksiin alkoi jo selvästi laskea ja Baltian maista vieraiksemme saapuvien kalastajaryhmien nousta. 

 

Pavel ja elokuinen jgikuha vuodelta 2015

Loppukesän ja alkusyksyn vieraamme ovat alusta saakka olleet kalastuksen ohella olleet innostuneita sekä sienestyksestä että marjastuksesta. Molempien lajien edustajia löytyy hyvin mökkimme lähimetsistä ja niitä on säilötty ämpärikaupalla asiakkaidemme kotimaihin vietäväksi. 


Kanttarellit ja tatit ovat suosituimmat sienilajikkeet mökillämme vierailevien poimijoiden keskuudessa.

Mustikka ja puolukka ovat vieraidemme eniten pomimat marjalajikkeet.

Vuonna 2016 mökkimme käyttöaste oli 33% eli 120 vuorokautta. Varsinkin hauenkalastajat olivat löytäneet toukokuun ja kesäkuun alkupuolen lomiensa ajan kohdaksi. Valitettavasti erinomainen jakso kuhan kudun päätyttyä juhannukselta heinäkuun alkuun on useina vuosina jäänyt myymättä. Pätkät joiden aikana asiakkaat ovat onnistuneet kalastuksessa sitä vastoin myyvät vuodesta toiseen. Kenties minun itseni olisi pidettävä viikon kalastusloma juhannuksesta eteenpäin voidakseni markkinoida paremmin tämän jakson mahdollisuuksia. 


Pirttilahden saaliskaloja maaliskuulta 2016.

Palataan kevät talveen 2016 jolloin järjestin kirjolohen pilkintäpäivän Pirttilahdella Pietarilaisille Vladimirille ja Dimalle. Vierailimme Enonkoskella lohikalassa juuri siellä järjestetyn SM -kilpailun jälkeen. Paikalle oli yksi kisaan osallitunut joka kertoi kirjolohien onginnan olleen haastavaa niin harjoituksissa kuin kisassakin. Kisassa olivat kalat menneet viereisille onkijoille ja näin käbi valitettavasti meidänkin kanssamme. Ensimmäisen kirjomme iski ootto-onkeen heti aloittaessamme, emme ehtineet edes virittää kaikkia luvallisa ootto-onkiamme pyyntiin. Seuraavaan kalaan kului aikaa vajaa tunti ja aamusyönti oli taputeltu. Loppupäivä oli pikemminkin aktiivi onginnan juhlaa matalissa. Sää muuttui aurinkoiseksi ja pakistani kaivamani salaiset aseet kiinnostivat alle metrin vedellä saalistavia kirjoja. Matalassa vedessä  2 - 3 kg kirjon iskut tuntuivat terävinä ja pudotimme useamman kalan, mutta vaivan palkaksi nousi myös komea 2 kg painoinen aktiivi onginnalla pyydetty kirjo.

 

Huhtikuun 2016 alun kirkkailta jäiltä pyydystetty 500 gr ahven. Perinteinen pystypilkki morritapsilla on kestosuosikkini myös suurempien ahven yksilöjen narraamiseen. Kuluneen vuosikymmenen loppupuolella siirryin enenevässä määrin käyttämään myös jigi pilkintää.

 

Ystäväni Mikko ja särkisardiinin raaka-aineet. Särki on todella maukas kala myös esimerkiksi kalapullien raaka-aineena.

 

 Taloudellisesti vuodet 2017 - 2019 jatkoivat hitaan, mutta varman kasvun kautta. Vakio asiakkaamme ja edelleen uudet tulokkaat muodostivat noin puolet ja puolet kävijävirrasta. Syksyn 2019 aikana sain ennätyksellisen määrän ennakkovarauksia vuoden 2020 majoitusviikoista samoin kuin opastuksista. Loppuvuodesta kasvava tietoisuus maailman laajuisesti leviävästä Koronaviruksesta hidasti varauksien tuloa ja vuoden 2020 kevät talven / alkukesän Korona sulku pysäytti myynnin täysin  ja johti touko - kesäkuille myytyjen majoitus viikkojen peruutuksiin. 

Koronan vaikutukset yllättivät jokaisen. Ulkomaalaiset asiakkaamme uskoivat aivan viimeiseen saakka voivansa saapua varaamalleen lomalle Suomeen, mutta käytännössä tämä oli mahdollista vain Baltian maista saapuville asiakkaille. Lokakuun alkuun mennessä valtaosalle sulanveden kaudelle varauksia tehneistä asiakkaille oli palautettu suoritetut varausmaksut tai heidän lomaviikkojaan oli siirretty vuodelle 2021. Epävarman tilanteen jatkuessa hyväksyimme ennakkovarauksia maksimissaan kuukautta ennen suunniteltua saapumisajankohtaa ja ainoastaan niistä maista, joista matkustaminen Suomeen oli sallittua. 

Vuodet 2020 ja 2021 olivat myynnillisesti kutakuinkin yhtä hyviä tai pikemminkin huonoja. Myynti romahti, mutta pienen yrityksen kulut ja velat saatiin hoidettua ilman lyhennysvapaita tai muita konstailuja kiitos säännöllisen palkkatyön. Tätä kirjoittaessani syksyllä 2021 olen jo rohkaistunut vastaanottamaan ennakkovarauksia kesäkaudelle 2022, josta toivon mukaan selviydytään ilman Koronan 3. aaltoa.

 Korona vuosista selviytymisen kunniaksi aiheeseen sopivaa musiikkia!

 

 

Vuoden 2020 elokuussa Suomalaiset vakio asiakkaamme epäilivät leikkisästi olevansa kesän ainoat asiakkaamme ulkomaalaisten viettäessä sapattivuotta matkustamisessa. Eivät he pahasti erehtyneet. Suuret kiitokset kuluneiden vuosien yhteisistä seikkailuista Saimaalla.

 

Olemme vuosien mittaan kokeneet kunnon ahven- ja kuha rallia, siinä missä heikomman syönnin päiviäkin.

 

 

Useinmiten myös säät ovat suosineet!

 Vuoden 2016 elokuussa saimme vieraiksemme ensimmäisen ryhmämme Israelista. Tästä eteenpäin olemme majoittaneet ja kalastuttaneet Suomen keskikesän vihreyden ja runsaiden vesistöjen lumoamia Israelilaisia kalastaja ryhmiä vuosittain. Vuosien varrella olen myös oppinut kuinka suuresti kalastus maissamme eroaa toisistaan. Israelissa kalastetaan pääasiallisesti merellä tai hyvin jyrkästi rannoiltaan syvenevällä Genesaretin järvellä ja vieläpä eri menetelmin kuin meillä.  Näin ollen useimmat Israelista saapuvat ryhmät tarvitsevat runsaammin neuvontaa ja tukea, toisin kuin esimerkiksi Venäläiset, Baltit tai Keski-Eurooppalaiset vieraamme. Yhteisiin vuosiimme on mahtunut niin suuria onnistumisia kuin ymmärrettävästi pettymyksiäkin.



Suosituimpia vierailukohteita Israelilaisten vieraidemme keskuudessa ovat Olavinlinna, Savonlinnn kaunis kesäkaupunki satamineen ja tietenkin Koloveden kansallispuisto.

Muistan erinomaisesti erään ensimmäisistä Israelilaisista ryhmistämme, joka käytti palvelujani mökkimme lähivesiin tutustumiseen kuin myös opastuksiin Saimaan suurilla selillä. Tutoriaalin aikana perehdyimme pohjalinja jigaukseen heittäen ja moottori uisteluun. Molemmat menetelmät olivat hieman vieraita Israelilaisille asiakkaillemme, jotka olivat suunnitelleet kalastuslomaansa Suomeen useamman vuoden. Kun perusjutut oli saatu opeteltua, siirryimme seuraavana päivänä kalastamaan noin 30 km päähän mökistämme. Tarkoitukseni oli esitellä asiakkaille Saimaan laajuutta ja sen suuria selkiä. Tämän retken kalastukselliset askelmerkit osuivat täydellisesti. Aloitimme jigaamalla haukea, joiden kiintiö saatiin täyteen alle tunnissa. Tästä siirryttiin hakemaan selkävesien penkoilta ahventa ja millaisen rallin Saimaa meille tarjosikaan. Pysyimme seuraavat 3 tuntia koko ajan syönnöstävien ahventen perässä ja valitsimme runsaasta saaliista sopivat ruokakalat. Jokainen paikan vaihto tarjosi kireitä siimoja ja onnistumisia. Asiakkaiden reaktiot kertoivat kaiken oleellisen tekemisen onnistumisesta. Retki päätettiin vielä auringon laskun aikoihin pariin ruokakoon kuhaan. 

 


 

 Retken jälkeen palasin Tampereelle palkkatyöhöni loppuviikon ajaksi ja asiakkaamme jäivät kalastamaan itsenäisesti. Palatessani mökillemme heidän lähtöpäivänään minua odottivat moitteet. Vuosia suunniteltu kalastusloma ei ollutkaan täydellinen, sillä he eivät olleet omatoimisesti kyenneet saman tasoiseen kalastuksen kun kanssani. Heidän Savonlinnassa kohtaamansa Israelin Ukrainalaiset kalastajat olivat esitelleet Punkaharjulta pyytämiään haukia, jotka olivat selvästikin suurempia kuin vieraideni omatoimisesti pyydystämät.  He eivät myöskään olleet kyenneet samanlaiseen ahvenralliin kuin kanssani eikä kuhiakaan ollut noussut vaikka he olivat tarkoin noudattaneet oppejani. Sää ja mökki veneineen ja varusteineen olivat sentään olleet hyviä ja kalastukseenkin oltiin oltu tyytyväisiä siihen saakka kunnes oltiin törmätty parempi onnisiin maanmiehiin kauppareissulla. Olin siis toki tehnyt heidän mielestään parhaani niin valmistelujen kuin opastusten suhteen eikä niissä varsinaisesti ollut moitittavaa, mutta loma vain ei ollut täydellinen koska he eivät kokeneet onnistuneensa omatoimisessa kalastuksessaan riittävän hyvin verrattuna heidän maanmiehiinsä. Tässä tilanteessa en kyennyt tekemään muuta kuin pyytämän anteeksi epäpätevyyttäni ja sitä että olin selvästikin johtanut heitä markkinoinnillisesti harhaan kalastuksen onnistumisen suhteen. 


 

 Onneksi suurin osa Israelilaisista ryhmistämme on ollut vähemmän kilpailuhenkisiä ja keskittynyt pikemminkin haastamaan itsensä ja nauttimaan vierailustaan ilman suuria tulospaineita. Olen ilokseni saanut jälkikäteenkin meillä aikaisemmin vierailleilta ryhmiltä kehuja kohteestamme ja kalastuksesta siellä heidän vierailtuaan ja vertailtuaan muualla Suomessa sijaitsevia kohteita.  Ensivaikutelman syntymiseen vaikuttavat niin monet asiat. Mikäli sää ja kalastus suosivat, asiakkaat palaavat takuuvarmasti. Mikäli kurja sää ja kylmä pohjoistuuli tekevät kalastuksesta vaikeaa, vain harva ryhmä kokoaa rivinsä ja palaa ottamaan revanssin Suomen luonnosta ja ajoittain oikukkaista veden elävistä.

 


Tarina on keskeneräinen ja tulee täydentymään vuosien 2021- 2022 kuluessa.




You're lookin' at me When I look in your eyes I wanna see you're crazy inside.....

sunnuntai 14. toukokuuta 2017

Kalastusta Saimaalla - Kausikooste 2016

14.5.2017


Vuoden 2016 kesä- ja syyskausien kalastus rapotointi Suomen kielellä on tullut laiminlyödyksi. Olen kirjoittanut lähinnä englanninkielisille blogger ja FB sivuilleni, sillä suurin osa vieraistamme on ulkomaalaisia vieraskalastajia Venäjältä, Baltiasta ja Euroopasta.

Koostan tähän päivitykseen vihdoin ja viimein tarinoita kauden 2016 parhaista paloista. Toivottavasti viihdytte kalareissujemme parissa.

Talvikausi


Pilkkikauteen 2016 mahtui mukavia reissuja niin asiakkaiden kuin ystävienkin kanssa. Kautemme alkoin Tammikuun alussa Venäläisen ryhmän kanssa kirjolohia pilkkien Enonkosken Pirttilahdella. Kalastuspäivän komein kala oli vajaan 3 kg kirjolohi, jonka saimme saaliiksi ootto-ongella.

Pimeimmän ja kenties myös kylmimmän talvikuukauden eli Helmikuun aikana en juurikaan päässyt muilta puuhiltani kalalle, mutta kevään lähestyessä aktivoituivat myös talvikalastuspuuhat.

Keikoista parhaiten jäi mieleeni Isälle ja innokkalle nuorelle kalamies pojalleen järjestämäni kirjolohen pilkintä tapahtuma maaliskuussa, juuri SM -kisojen jälkeen. Kalapäivämme alkoi loistavasti, sillä viritellessämme aamupäivällä ootto-onkia pyyntiin, nousi ensimmäinen lippu jo noin 15 minuutin kalastuksen jälkeen.....ja jäälle väsyteltiin noin 2.5 kg kirjolohi. Yläviitosten ja valokuvien jälkeen siirryimme hieman kauemmaksi ootto-ongistamme ja aloitimme aktiivi onginnan. Luotain piirsi kaloja avantojemme alle, mutta tarjotut vieheet eivät tuntuneet kelpaavan..... kunnes lippu oli jälleen pystyssä ja jäälle nostettiin toinen noin 2 kg kirjolohi. Tässä vaiheessa päätimme siirtyä laavulle nauttimaan eväistä ja nokipannukahveista. Virkistyneinä jatkoimme kalastusta himan matalammassa.....ja tällä kertaa kaivoin oman pilkkijakkarani kätköistä siimojen päähän hieman erikoisempia vieheitä.....ja myös aktiivi rintamalla alkoi tapahtua.....Saimme nauttia kauniista kevätpäivästä ja kalastuksen riemuista vielä tovin, ennen kuin oli aika nostaa kalvermeet vedestä ja suunnata tyytyväisinä kotia kohden.

Kirjolohen pilkintää Enonkosken Pirttilahdella Maaliskuussa 2016

Talvikalastuskautemme jatkui lumettomilla keväjäillä hauen, ahvenen ja särkikalojen kalastuksen parissa huhtikuun kolmannelle viikolle......ja mitä kirkaammiksi jäät kävivät, sen kivempaa kalamiehillä ja naisilla oli.

Huhtikuisia särkipihvien raaka-aineita Saimaalta.


Toukokuu

Tänä keväänä kalastusmökkimme lähivedet vapautuivat jäistä vapunaattona. Heti Vapulta vieraiksemme saapui Suomalainen perheryhmä, joka pääsi aloittamaan viikon kalastuslomansa lämpimässä, jopa helteisessä kevätsäässä. Ryhmän kalamiehet aloittivat heittokalastuskautemme aivan mökkimme lähivesillä saaden saaliikseen komeita haukia. Aktiivisina hauen kalastajina he vapauttivat lähestulkoon kaikki saalishaukensa, valikoiden ruokakaloiksi muutamia pienempiä yksilöjä. Hieno suoritus heti jäiden lähdettyä!

Hauenkalastusta Saimaalla toukokuun 2016 alussa. Tämä hauki palautettiin veteen välittömasti kuvaamisen jälkeen.

Toukokuun lopussa heittojigasin pari päivää Venäläisen ryhmän kanssa haukea, ahventa ja kuhaa. Kalastus tämän ryhmän kanssa oli rentoa ja positiivisimmat kokemukset saimme hurjaksi yltyneestä ahvenen syönnistä ja kuhien narraamisesta hieman syvemmillä vesillä. Keikkojen tärkein saaliskala lienee loppujen lopuksi ollut tämän nuoren venäläiskalastajan noin 50 cm kuha......kuvan kalaa on muuten huonosta kuvakulmasta johtuen epäilty jopa alamittaiseksi.....Hyvä sekin että kuhan liian alhaisista alamitoista ollaan aidosti huolissaan.


Keikkailun jälkeen oppaalle tarjoutui vielä mahdollisuus nauttia hiljentyvästä kevät illasta itsekseen jigaillen......ja ruokakalaksi tarttui tämä +50 cm kuha, jota on koetettu kuvauksellisin keinoin jopa hieman suurennella. Onnistuneista kalakuvista ja sopivasta välimitasta kuhan kalastuksesta voisin toki kirjoitella pidempäänkin, mutta palataan näihin kalamiesten mielipiteitä kovin jakaviin asioihin jokin toinen kerta......ajatushan on jo kuitenkin jäänyt lukijoiden mieliin itämään.....Saalisvarmuus ja suuret kalathan tunnetusti kiinnostavat kalastajia.

Kalastusopas Jari Käyhkö ja kuha +50 cm.

Kesäkuu 

Kesäkuun helteistä nautti kalastavia ryhmiä Latviasta ja Venäjältä. Latvialaisen insinööritoimiston miesporukka kruunasi lomansa viimeisten kalastuspäiviensä aikana todellisella suurhauen heittokalastuksella. Vaikka sama pintavieheeseen napannut kala karkasi heiltä kahtena peräkkäisenä päivänä, oli visuaalinen kokemus kalan iskiessä vieheeseen sen verran mieliinpainuva, että he päättivät ottaa hauesta mittaa myös kesällä 2017.

Venäläiset vieraamme olivat lähinnä lapsiperheitä ja he keskittyivätkin hauen, ahvenen ja särkikalojen heittokalastuksen ja ongintaan mökkimme lähivesillä.

Hauenkalastusta Saimaalla Kesäkuusa 2016

Heinäkuu

Heinäkuussa keikkailin niin Saksalaisten kuin Venäläisten kalamiestenkin seurassa. Kuun alkupuolella sain vieraikseni todella mukavan Saksalaisen kalastajaryhmän, jonka kanssa suuntasimme puolen päivän jälkeen Saimaan suurille selille. Vaikka meitä hellittiin aurinkoisella ja lämpimällä säällä, olivat hauet ja ahvenet yllättävän passiivisia iltapäivällä. Kalastus oli mukavaa ja rentoa, mutta mistään ilotulituksesta ei voitu puhua ennen kuin siirryimme illaksi kuha penkkoja jigittämään....ja siitä alkoikin aivan erilainen soitanta.....Saaliskaloiksi valikoitui 50 cm kuhia ja pannukarkeita ahvenia. Kalapäivä kruunattiin kotimatkalla auringon laskiessa selkiemme taa, kun sen säteet värjäsivät hiuksemme punaisellaan... "Hunajata hunajata" lauloivat Matti ja Teppo Tepsin voiton juhlissa.....muta jos laulumiehistä aletaan puhumaan, niin kyllähän se fakta on niin että kun Jörn vetää niin muut vikisevät..... ja tästä linkistä Jörnimään

Heinäkuista jigikalastusta Saimaalla....saalina kuha +50 cm

Toinen mieleeni jäänyt keikka on heinäkuun lopulta. Heittojigasin vanhan tutun Venäläisasiakkaan kanssa kuhaa ja ahventa. Vanhojen asiakkaiden kanssa on aina mukavaa lähteä järvelle, sillä tuttujen ihmisten kanssa touhu on luonnollisesti rennompaa kuin tuntemattomien ryhmien kanssa. Vaihdetaan kuulumisia, rupatellaan bisneksistä ja perheistä, lapsista......toki on oppaan muistettava että tutunkin ihmisen kanssa järvellä ollan töissä.....eli kaloja on aina löydettävä siiman päähän jotteivat touhut menisi vallan mustikoiden poimimiseksi..... Monet asiakkaani kyllä keräävät ratautuessamme suurella innolla sekä marjoja että sieniä kal-aterian lisukkeiksi.....monesti näillä keikoilla myös oppaan suorastaan odotetaan kalastavan mukana.....mikäs sen mukavampaa minun kannaltani.

Tämän heinäkuisen ilta keikan muistan sellaisesta pienestä kommelluksesta, että opas unohti kameran kuivalle maalle.....monet tutuiksi käyneet asiakkaat kyselevätkin leikkisästi minkä tarvekalun olen tällä kertaa unohtanut pakata mukaan..siis kun olemme jo jossain selkävesillä.....no pientä hajamielisyyttä saattaa toki välillä ilmetä, se myönnettäköön. Tästä pääsemmekin kuvauksellisiin kysymyksiin.....Tämä unohdus harmittaa minua edelleen, sillä kännykkäni kameran rakeiset kuvat eivät aivan vastaa normaalia tasoani......Kuvissani ei myöskään mässäillä kalojen määrällä, vaan haetaan aitoa tilannetta, onnistumisen riemua tai esitellään päivän parhaat.....Roikoteltavat kalat ovat aina hengettömiä ja veret on pesty pois....Elävien ja vapatettavien vonkaleiden kuvaaminen onkin sitten jo pari astetta haastavampaa.....jätämme nämä kuvaukset välillä ihan suosiolla väliin ja keskitymme vapautukseen. Onnistuneet kalastuskuvat ovat mukavia muistoja sekä asiakkaille että minulle ja niiden avulla kykenen palauttamana mieleeni kyseisen keikan ja ihmiset vielä vuosienkin kuluttua....kelpaa siis aikanaan dementikon istuskella kiikkustuolissaan ja pohtia että missäs se keppi oli?


Heinäkuun lopun jigisaalista Saimaalta, kuha 50 cm, eikä ahvenkaan ollut kaukana kiloisesta.

Elokuu

 

 Elokuun alkupuolella saimme vieraaksemme kalastavan englantilaisen pariskunnan, joka oli kiertänyt Suomea länsirannikon kautta pohjoiseen ja sieltä edelleen itä-Suomeen vieraillen eri kohteissa ja tutustuen erilaisiin kesäaktiviteetteihin vaelluksesta koskenlaskentaan ja kalastukseen. Nämä viehättävät vieraat ja varsinkin yhteinen veneretkemme Saimaalle jäivät erityisen hyvin mieleeni.

Iltarusko Saimaalla elokuussa 2016


 Perheen rouva osoittautui innokkaaksi kuvaajaksi, mikä oli kannaltani erinomainen asia, sillä sain heiltä monia upeita otoksia. Aloitimme aktiviteetit heidän kanssaan iltaan sijoittuvalla veneretkellä Saimaalle. Parinkymmenen minuutin sightseeing ajomatkan jälkeen saavuimme eräälle suosikki rantautumispaikoistani keittämään kahvit, teet ja valmistamaan paistettuja muikkuja ja jälkiruoka lettuja nuotiolla. Yhteisten ruuanlaittopuuhailujen lomassa vieraamme ehtivät poimimaan myös hieman sieniä ja marjoja tutustuessaan leiripaikkamme lähiympäristöön. 



Vieraamme viihtyivät erinomaisesti lämpimässä elokuun illassa kokkaillen, syöden ja jakaen kanssani tarinoita elämästään Englannissa, perheestään ja Suomen vierailunsa kokemuksista ja kalastus tapahtumista. Koska pariskunnalla oli jo takanaan pitkä ajomatka Kainuusta mökillemme ja tämän lisäksi vielä yhteinen merkkipäivä päätimme kaikessa rauhassa nauttia luonnon hiljaisuudesta ja oleskelelusta nuotiolla.


Ilta-auringon alkaessa laskea taivaanrannan taa päätimme aloittaa paluumatkan. Matkan varrella heitimme hetken aikaa jigiä ennen kuin palasimme mökillemme, missä vieraamme jatkoivat itsenäisesti  iltaansa saunan lämmitys puuhilla.



Seuraava päivä valkeni tuulisena ja sateisena, näin ollen sovimme yhdessä että vieraamme kalastavat itsenäisesti mökkimme lähivesillä ja siirrämme opastetun kalaretken myöhempään ajankohtaan. Pariskunta heittokalasti haukia ja ahvenia ja se suurimman, kunnolla vapaa taivuttaneen hauen nappasi tietenkin perheen rouva.

Paul on kokenut Thames joen hauenkalastaja ja aktiivinen karpin onkija, joka yleiseurooppalaiseen tapaan vapauttaa saaliinsa..... Vitsailimmekin hänen kanssaan englantilaisista kalastus perinteistä pukeutumistyyleineen ja aatelisoituine kalamiehineen .....keskusteluissamme siis sivuttiin useaan otteeseen Suomalaisia kalastus tottumuksia ja perinteitä, jotka suuresti poikkeavat keski-Eurooppalaisista....Meillä ei näitä ongelmia ollut sen enempää yhteisen kielen kuin ajatusmallinkaan osalta.


Paul ja päivän komein jigiahven

Yhteinen kalapäivämme toteutui viraidemme lähtöpäivänä. Koska sääennuste lupasi voimistuvaa tuulta ja kasvavaa allokkoa, päätti perheen rouva jättää reilut 30 km siirtymän sisältävän kalapäivämme väliin, vaikka kerroin kalastus alueemme sijaitsevan tuulelta suojaisella matalan aallon alueella.  Kalapäivämme oli aamupäivän haastavasta syönnistä huolimatta onnistunut, mutta kohdekaloistamme hauki, ahven ja kuha jäi yksi uupumaan. Paluumatkalla mökillemme kiersimme vielä pari lähellä sijaitsevaa ottipaikkaa huomataksemme syönnin alkavan parantua juuri kun meidän on poistuttava...... Haikein mielin hyvästelin Englantilaiset vieraamme.


Elokuun loppupuolella kalastin vuosien takaa tuttujen Venäläiskalastajien kanssa. Epävakaisesta säästä johtuen esitin asiakkaille toiveen aikataulujen muuttamisesta siten, että toisen ryhmän kanssa kalastamme kahtena päivänä ja toisen ryhmän kanssa yhden pitkän päivän. Alotin Pavelin perheen kanssa iltakalastuksella, jonka hienoin hetki oli perheen miniän jigillä nappaama mittakuha. Perheen äiti nappasi retken suurimman, vajaan 800g ahvenen.

Inna ja elokuinen 50 cm kuha
Seuraavana pivänä jatkoimme Alekseyn perheen kanssa uistellen ja jigaten haukia ja ahvenia. Retken puolivälissä nautimme eväitä nuotiolla ja perheen naisväki keräsi 2 muovikassillista sieniä kotiin viemisiksi....Tauolta siirryimme heittojigauksen pariin ja saimme nähdä muutamia todella komeita vapakaaria. Mukavinta tällä retkellä oli opettaa perheen tyttärelle heittojigauksen alkeet ja nähdä innostuksen syttyvän nuoressa ihmisessä.

Kuvassa Maria -tyttären nappaama hauki, jota isä Aleksey kannattelee.

 

Elokuu

 

Vuoden 2016 syyskuusta jäi parhaiten mieleeni kuukauden loppupuoli ja ruska Saimaalla. Valmistelin mökkimme asiakkaita varten ja poikkesin samalla reissulla hakemassa kalapaikkoja ja ottivärejä. Tuulisen ja kolean aamukalastuksen antia olivat hauet, ahvenet ja pulska 60 cm jigikuha.

 
Asiakkaakseni saapui Pietarista syksyinen vakiovieraamme Andrey. Neuvoin Andreylle paikat, värit ja syöntiajat syksyiseen kuhan jigaukseen, mutta vieraallamme oli muuta mielessä. Heti lomansa alkajaisiksi Andrey sai kontakstin suureen haukeen, muttei onnistunut saamaan sitä ensimmäisenä kalapäivänään veneeseen saakka. Seuraavana päivänä Andrey veti pidemmän korren ja käytti mitalla ja punnituksessa yhden kesän komeimmista hauista. Olen jutellut vuosien varrella tutuksi käyneen Andreyn kanssa paljon suurien petokalojen vapautuksen merkityksestä vesiekosysteemillemme ja niinhän siinä tälläkin kertaa kävi, että hauki pääsi pirteänä jatkamaan särkikantojen harvennusta. Pannulle valikoitui pienempiä yksilöitä ja yli 2 kg säyne, joka oli Andreylle erityisen mieluisa urheilukala.


Andreyn vapauttama metrihauki



 Mielestäni kalaoppaan ammattiin kuuluu myös kalakannoista huolehtiminen ja terveen maalaisjärjen mukainen kalastustapa. Suuret petokalat suosittelen ehdottomasti vapauttamaan punnituksen, mittauksen ja nopean valokuvauksen jälkeen. Moni perinteisemmän asennemaalman omaava kalamies ja nainen tuomitsee tälläisen virheellisesti kalojen rääkkäykseksi ja puhtaaksi C&R kalastukseksi......Näin ei asia suinkaan ole, sillä suurin osa vapavälinein pyydetyistä kaloista voidaan turvallisin mielin vapauttaa kunhan kaloja käsitellään oikein.... ja kehukala se on vapautettukin vonkale. Suurin osa kalastajista suhtautuu suurella varauksella päiväkohtaisiin saaliskiintiöihin..... ja aivan turhaan.....kun asennoituu kalastukseen siten että pyytää sen verran minkä tuoreeltaan käyttää ollaan jo päästy näissä opinnoissa pitkälle.

torstai 14. tammikuuta 2016

Löydätkö luontosi Saimaalta?



Turhan moni suuntaa kotimaan lomamatkansa automaattisesti Lappiiin. Itä-Suomen Saimaa on koko Euroopan suurin yhtenäinen järvialue, jonka aavojen selkien ja jylhien kalliorantojen äärelle ajaa Pirkanmaalta tai pääkaupunkiseudulta viidessä tunnissa. Yli sadan järven ja tuhansien saarten kalaisaan kansallisaarteeseen kannattaisi tutustua paremmin.





Kalastusmökki lähellä luontoa ja palveluita
Yksi pohjoisen Saimaan helmistä mökkimatkailijalle on Savonlinnan ja Joensuun välissä sijaitseva pieni mutta idyllinen Savonrannan kirkonkylä, jonka asukasluku peräti kolminkertaistuu kesällä mökkiläisten ansiosta. 
 

Tampereella pitkään asunut mutta Saimaan rannoilla varttunut Jari Käyhkö tarjoaa Savonrannalla kalastusoppaan palveluja, veneretkiä sekä mökinvuokrausta. Käyhkön kalastusmökki Jokiniemi on helppo tapa viettää tasokasta lomaa Saimaalla. Mökki on varustettu erityisesti kalastavien asiakkaiden tarpeisiin – varustuksiin kuuluu mm. kaksi moottorivenettä omatoimiseen kalastukseen – mutta siellä viihtyvät yhtä lailla perheet ja pariskunnat. Kaikki tärkeimmät palvelut ruokakaupasta vierasvenesatamaan ravintoloineen sijaitsevat parin kilometrin säteellä mökistä. Ja mikä tärkeintä, mökiltä on helppo suunnata eri aktiviteetteihin Saimaan järviluonnossa. 



Luonto tutuksi meloen, veneillen tai samoillen

Kesäpäiviä voi viettää melomalla tai soutamalla pitkin saimaannorpan pesimäaluetta, Norppareittiä. Reitti kulkee Koloveden kansallispuistossa ja pääasiassa Enonkosken, Heinäveden, Kerimäen ja Savonrannan järviosuuksilla, mutta tarjolla on myös muutamia jokimelontaosuuksia ja koskia, jotka voi ohittaa Heinäveden reitin kanavien kautta, Käyhkö vinkkaa.
 
 
Seudun kauneinta antia on 1750-luvulla kaivettu Raikuun avokanava Kerimäkeen kuuluvan Puruveden ja Savonrantaan kuuluvan Paasselän kraaterijärven välissä. Toisen maailmansodan alla kanavan alue varustettiin osaksi Salpalinjaa, jonka vaikuttaviin kivimuureihin, juoksuhautoihin ja bunkkereihin voi edelleenkin tutustua matkaamalla meloen tai Käyhkön venekyydillä tai maanteitse Raikuun kylälle. 



Veneretki on elämys koko perheelle

Jari Käyhkö vie vesille yhtä mielellään kokeneita kalamiehiä, vasta-alkajia kuin lasten ehdoilla lomaa viettäviä perheitäkin.
Opastettu veneretki on Käyhkön mukaan ollut monelle perheelle hieno elämys ja mainio tapa tutustua Saimaan luonnon lisäksi vaikkapa Raikuun kanavaan. Matkaa tehdään isolla ja turvallisella avoveneellä, välillä kalastaen lasten kanssa. Kiireetön evästauko vietetään saaressa paistamalla makkaroiden lisäksi paikallisia muikkuja ja jälkiruoaksi lettuja. Saaressa on monenlaista mukavaa puuhaa koko perheelle: sieniä, marjoja ja mahdollisuus uida.
 
 

Saimaan lohikaloja kestävästi kalastaen

Kesäinen Saimaa on erinomainen paikka ahvenen, kuhan ja hauen heittokalastukseen ja uisteluun. Kalastussesonki alkaa kesäkuun alkupuolella hauen kudun päätyttyä. Käyhkö tarjoaa asiakkailleen välineet ongintaan, uisteluun ja heittokalastukseen, ja kalastusmökki Jokiniemen tiloissa saaliskalat on helppo sekä käsitellä että valmistaa ruuaksi grillaten, paistaen ja savustaen terassin viihtyisässä kesäkeittiössä. 



Saimaan paras kalastuskausi on vasta edessä: ruska-aika loka–marraskuussa on lohen ja taimenen vetouistelun parasta sesonkia. Saaliiksi Käyhkö kehottaa valikoimaan vain kalastettaviksi istutettuja rasvaeväleikattuja kaloja, sillä Saimaan järvilohi- ja taimenkannat on luokiteltu uhanalaisiksi. Kutevat muikut houkuttelevat selkävesien penkoille myös ahventa, kuhaa ja haukea heittokalastajien tavoiteltaviksi syyskuun loppupuolelta alkaen.
 
 
Yhteistä aikaa
Vaikka kalastus onkin Jari Käyhkön palveluissa pääosassa, osaa hän suositella kalastusmökki Jokiniemeä romanttisemmastakin näkökulmasta: asiakkaina olleet pariskunnat ovat kehuneet mökin tunnelmallista saunaa ja tuvan avotakkaa, jonka loimussa on hyvä viettää aikaa ihan kahden ja unohtaa arki. Kaikkea tätäkin on Saimaan lumo, joka kannattaa tulla kokemaan.
 
 
 Jari Käyhkö kertoo lisää palveluistaan osoitteessa www.oldschooltrolling.fi