Kesäkauden 2022 asiakastarinoita Saimaalta

Vuosi 2022 oli paluu normaaliin kahden hiljaisen koronavuoden jälkeen. Asiakkaat pääsivät jälleen matkustamaan ja mökillämme vieraili kalastajaryhmiä Virosta, Latviasta, Liettuasta, Saksasta, Sveitsistä, Alankomaista, Puolasta, Israelista ja Suomesta. Suurin osa vieraistamme kalastaa omatoimisesti, mutta noin kolmasosa varasi ryhmälleen myös opastetun kalastuksen. Opastuksia teen nykyisin pääasiassa vain omille majoittujillemme, sillä käyn ympärivuotisesti muussa palkkatyössä ja matkailuyrittäjyys on sivutoimeni. Tästä syystä opastukset eivät onnistu kovin lyhyellä varoitusajalla, vaan niistä on sovittu hyvissä ajoin etukäteen. 

 

 

Huolimatta epätavallisen kylmästä keväästä Saimaa oli vapaa jäistä 7. toukokuuta, vesistön matalat osat jo aikaisemmin. Kevään ensimmäisen ryhmän piti saapua sunnuntaina 8. toukokuuta, mutta koska jäät vaikuttivat vielä vappuna niin vahvoilta etten uskonut niiden sulavan viikossa, siirsimme heidän vierailunsa kesäkuun alkupuolelle. 

 

Vuoden ensimmäinen ryhmämme saapui toukokuun puolessavälissä Liettuasta keväiseen hauki-sesonkiin. Kalaa nousi ja ryhmä on palaamassa vieraaksemme myös keväällä 2023. Valitettavasti meillä ei ole kuvia heidän vierailustaan jaettavaksi.

Normaalia hiljaisemman toukokuun jälkeen kesäkuu oli loppuunmyyty, kuten on jo myös vuodelle 2023. Kesäkuun ensimmäinen ryhmämme koostui kokeneista saksalaisista hauenkalastajista, joiden saaliskalojen koko ja määrä olivat vaikuttavia. He vapauttivat kaikki pyydystämänsä hauet ja kokkasivat ahvenista maittavia aterioita. Yli metrin haukia he pyydystivät vierailunsa aikana parisenkymmentä ja suurimmat ahvenet olivat 35–40 cm:n pituisia. Vierailuun mahtui huippukalastuspäiviä, mutta myös hiljaisempia jaksoja joina kala söi huonosti tai oli kooltaan pientä.

Saksalaisten kanssa avasin kesän opastuskauteni ns. tutoriaaliopastuksella. Kyse on mökin lähivesillä toteutettavasta perehdyttävästä kalastusretkestä, jonka aikana käymme alueen läpi mahdollisimman laajalti kalastaen ja luodaten sitä. Alueen parhaat paikat on kerrottu mökkimme asiakkaille laadituissa kalapaikkakartoissa. Spotit on niissä esitetty sopivan epätarkasti, jotta asiakkaat haravoisivat parhaat alueet tarkemmin itsenäisesti kalastaessaan. Tässä tutoriaalin aikana saatavista kalastusvinkeistä ja oppaan aluekokemuksesta on asiakkaille aidosti hyötyä. Tämän vuoden tutoriaalit olivat kaikki menestyksiä, sillä sain niiden hyödyllisyydestä positiivista palautetta asiakkailtani. Olen ottanut tavakseni selittää heille, ettei kyse ole kalastusretkestä jonka aikana opas esittelee ylivertaisia kalastustaitojaan tai saadaan laatikkokaupalla kalaa. Pikemminkin on tarkoitus nopeuttaa asiakkaiden aluetuntemuksen oppimisprosessia, joka on onnistunut kun he ilmoittavat käyneensä samoilla paikoilla ja saaneensa itsenäisesti suurempia kaloja kuin oppaan kanssa. Monesti heikon syönnin päivä on paras tutoriaalipäivä, sillä kalojen saamisen eteen joudutaan tekemään työtä niin vavan varressa kuin paikkoja aktiivisesti vaihdellen. Tällaisesta päivästä on asiakkaille suurin hyöty heidän kalastusviikkonsa aikana.

Toukokuun loput asiakasryhmämme olivat Baltiasta. Heidän pääasiallisia saaliskalojaan olivat ahven, hauki, säyne ja lahna, mutta saivat he saalikseen myös komeita kuhia. Toinen ryhmistä oli vanhoja asiakkaitamme, jotka nauttivat kalastuksesta ilman liikoja suorituspaineita ja myös noudattivat vieraillemme asetettuja päiväkohtaisia saaliskiintiöitä ja kalojen kokoon perustuvia vapautussuosituksia. Toinen ryhmistä ei valitettavasti näin toiminut. Olen pyytänyt heitä seuraavalla Suomen-vierailullaan valitsemaan jonkin toisen mökin omia kalastusmieltymyksiään toteuttaakseen.

Osa lukijoista saattaa ajatella, että saalisehtomme ovat liian tiukat. Suosittelemme vieraitamme vapauttamaan yli 40 cm:n pituiset ahvenet ja yli 100 cm:n pituiset hauet sukuaan jatkamaan. Noudatamme myös alueelle asetettuja kuhan ja lohikalojen alamittoja ja kalastusrajoituksia. Suosittelemme kullekin kalastajalle päiväkohtaiseksi saaliskiintiöksi 1–3 haukea, 1–2 kuhaa ja 1–3 kg ahvenia sekä yhtä rasvaeväleikattua lohikalaa silloin kun niiden kalastus on sallittua. Runsaslukuisille särkikaloille ei ole asetettu määrällisiä kalastusrajoituksia.

Valtaosalle vieraistamme nämä vuorokautiset saalismäärät ovat olleet vähintäänkin riittävät tai jopa ylimittaiset, vaikka suurin osa vieraistamme luonnollisesti käyttää tuoretta kalaa aterioihin vierailunsa aikana ja vie kohtuullisen määrän kalaa myös kotonaan valmistettavaksi. Aika ajoin saamme silti asiakkaita, joiden mielestä saaliskalarajoitukset ovat liian ankarat heidän tarkoituksiinsa tai loman hintaan suhteutettuna. Heitä pyydän jatkossa siirtymään jonkin toisen kalastuskohteen asiakkaiksi. Siitä olen hyvilläni, ettei asiakkaidemme osalta ole tullut tietooni uhanalaisiin ja suojeltuihin Saimaan lohikaloihin kohdistuneita väärinkäytöksiä. Uhanalaisen rasvaeväleikkaamattoman Saimaan lohikalan tappamisesta voidaan Suomen lain mukaan määrätä jopa 9 000 euron suuruinen sakko. Samoin rasvaeväleikatun Saimaan järvilohen tappaminen rauhoitusaikana on sakolla rangaistava teko.

Kesäkuun alussa vieraiksemme saapui vanhoja asiakkaitamme Virosta. Heidänkin tavoitteensa haukien, ahventen ja särkikalojen osalta täyttyivät, mutta kuha tuotti pettymyksen. Kylmän kevään ja alkukesän takia kuhan kutu oli tänä vuonna myöhässä ja hyviä kuhasaaliita alkoi nousta vasta heinäkuun 10. päivän jälkeen. Kauden paras kuhasesonki ajoittui heinäkuun viimeisen viikon ja elokuun kolmen ensimmäisen viikon jaksolle.

Heinäkuun 10. päivä saimme vieraiksemme suomalaisen lapsiperheen, joille tämä oli toinen vierailu kohteessamme. Heidän vierailunsa aikana kuha söi jo hyvin ja suurimmat kuhat olivat 60-senttisiä. Perheen alle kouluikäiset lapset pulikoivat tauotta mökkirannassa ja nauttivat kesästä. Perhe teki myös oman vene- ja piknikretken noin 10 km:n päässä mökistämme sijaitsevalle yleisessä käytössä olevalle rantautumispaikalle, jossa sijaitsee laavu, nuotiopaikka ja wc. Vieraamme voivat halutessaan vuokrata meiltä omatoimiretkiään varten välineistöä, johon kuuluvat astiat, aterimet ja välineet nuotiolla kokkausta varten.

Heinäkuun lopussa vieraiksemme saapuivat vanhat asiakkaamme Sveitsistä: isä kahden täysi-ikäisen poikansa kanssa. Tämä perhe on vieraillut mökillämme jo kahdesti aikaisemmin ja viettää todella paljon aikaa kalastaen. Myös he järjestivät oman kalastus- ja nuotiopiknikretkensä. Koska mökkimme lähivedet ovat heille jo hyvin tutut ja he osaavat kalastaa niitä hyvin, pyysivät he minua järjestämään opastetun kalaretken Saimaan suurille selille. Tämä opastus on jäänyt kesästä parhaiten mieleeni, sillä se alkoi vaikeissa olosuhteissa kovan tuulen ja suurien aaltojen vuoksi, mutta päättyi kesäkauden suurimpaan saalismäärään. Heti aloitettuamme kalastuksen selkävesien pateilla tuuli ja aallokko voimistuivat niin paljon, että meidän oli haettava suojaa mantereen läheltä. Nämä suojaisat paikat antoivat meille parin tunnin aikana satunnaisia haukia, kuhia ja ahvenia. Kun viimein tuulten rauhoituttua pääsimme parhaille paikoille, oli kalastus yhtä kuhien ja ahventen ilotulitusta. Ensimmäinen alueemme oli minulle tuttu vanha kuhapatti, jonka luotasimme parista suunnasta ja aloitimme heittojigauksen. Aluksi saimme kuhia rauhalliseen tahtiin, kunnes kalat aktivoituivat ja joka heitolla oli 45–60 cm kuha kiinni. Kaikkiaan hyvän kokoisia kuhia nousi veneeseen 35 kpl, joista pidimme neljä ja vapautimme loput. Kuharallin jälkeen aloimme hakea ahvenpaikkaa. Koska syvempien vesien patit eivät antaneet meille toivomaamme, siirryimme matalan kivikon alueelle ja ilotulitus käynnistyi uudestaan kookkailla ahvenilla. Suurin ahven oli painoltaan vajaan kilon ja pituudeltaan 40 cm. Noin 300–900 g:n ahvenia kävi veneessä melkein 60 kpl, joista vapautimme 45. Päivän haukisaldo oli yhdeksän kalaa, jotka kaikki vapautettiin. Kuuden tunnin kalastusseikkailumme päätteeksi veneessä matkusti takaisin mökille leveästi hymyileviä kalamiehiä.

Joku lukijoista saattaa pitää harjoittamaamme kalastusta ruualla leikkimisenä ja kalojen tarpeettomana kiduttamisena. Kunnioitan suuresti niitä kalastajia, jotka nostavat saalista sopivan määrän ateriaa tai kahta varten ja lopettavat kalastuksen siihen. Kunnioitan suuresti myös niitä kalastajia, jotka huomioivat saaliskalojensa koon vapauttaen lisääntymisen kannalta tärkeitä suurikokoisia petokaloja sukuaan jatkamaan. Kunnioitan myös kalastajia, jotka vapauttavat kaikki saaliskalansa. Toisin kuin monet suomalaiset kalastajat, minä en luokittele heitä eläinrääkkääjiksi, sillä muualla Euroopassa catch and release -kalastuksella on pitkät perinteet ja näin kalastavat osaavat käsitellä vapautettavia kaloja niitä vahingoittamatta. Euroopassa on myös lukuisia puhtaasti C&R-kalastuskohteita, joissa kala on kooltaan suurta ja kaikki saalis myös vapautetaan.

Elokuun toisella viikolla kalastin vanhan tutun suomalaisen kalastajaryhmän kanssa, jolle olen järjestänyt opastuksia samoihin aikoihin jo viitenä vuonna peräkkäin. Hiljaisimpina koronavuosina 2020 ja 2021 he vitsailivat olevansa kesäni ainoita opastettavia, eikä se kauas totuudesta osunutkaan. Ensimmäinen opastettu retkeni vuosia sitten heidän kanssaan oli uskomatonta ahvenen kalastusta. Sanoin jo tuolloin, etten usko pystyväni toistamaan vastaavaa elämystä samassa mittakaavassa. Kaikki käyttämämme paikat antoivat tuolloin kalaa ja parhaimmillaan kalan tulo oli todella rajua. Vastaavan tason opastettuja kalaretkiä on 12 vuotta kestäneen urani aikana osunut kohdalle vain neljä kertaa. Viimeisten kolmen vuoden ajan yhteiset retkemme ovat olleet enemmänkin kuhapainotteisia. Pyrkimykseni on ollut järjestää kalastusta siten, että koko päivän ajan meillä on tasaisesti tapahtumia. Jos osumme raivokkaaseen ahvenen tai kuhan parvisyöntiin, se on sitten pelkkää plussaa. Tämän vuoden retkemme ei ollut poikkeus. Vaikka kiersimme kaikille tuttuja paikkoja ja tuumailimme yhdessä seuraavia kalastuksellisia peliliikkeitä, kaikki vaikuttivat tyytyväisiltä tasaisen varmaan menoon rennossa seurueessa. Kuhia nousi kolmisenkymmentä, joista mukaan otettiin kymmenen yksilöä, haukia saatiin 10 kpl, joista kaikki vapautettiin ja ahvenia tuli kuutisenkymmentä, joista mukaan valikoitui parisenkymmentä kalaa. Suuret kiitokset tälle kokeneelle kalastajaryhmälle, teidän kanssanne on aina mukavaa lähteä järvelle.

Kauniin kesäisen elokuun puolivälissä mökillämme lomaili jälleen baltteja, joiden suurin huolenaihe oli etteivät he kenties saa saalikseen kookkaita haukia. Onneksi huoli osoittautui aiheettomaksi ja saaliskaloihin kirjattiin komeiden ahventen, kuhien ja säyneiden lisäksi myös kookkaita haukia.

Elo-syyskuun taitteessa vieraiksemme saapui kaksi kalastajaa Hollannista. Nämä humoristiset herrasmiehet kuvailivat itseään miehiksi, jotka ovat tottuneet soutamaan kotirantaan lukuisien kalastusmatkoilla koettujen moottoriongelmien takia. Tällä kertaa heidän ei tarvinnut soutaa veneitä takaisin, vaan ne toimivat kuin unelma. Järjestin heille tutoriaalikalastusretken, jonka aikana kävimme läpi uistelua ja heittojigausta. Näidenkin valikoivien kalastajien saalistilastoon kertyi komeita ahvenia, kuhia ja haukia.

Syyskuun alku oli varsin viileä ja odotin suorastaan kauhuissani, miten syyskuun ensimmäisellä täydellä viikolla Israelista saapuva sakki pärjäisi arktisissa olosuhteissa. Onneksi ryhmä koostuikin noin 30 vuotta Israelissa asuneista ukrainalaisista, joille viileä sää ei ollutkaan kauhistus. Myös tämä ryhmä osallistu tutoriaaliopastukselleni mökkimme lähivesille. Saimme hyvänkokoisia ahvenia ja haukia, mutta päivän mieleisintä saalista olivat heittojigaamamme 50–60 cm:n kuhat. Lomansa aikana he venekalastuksen ohella keräsivät sieniä ja onkivat kookkaita säyneitä aivan mökkimme edustalta.

Syksyn viimeiset asiakkaamme saapuivat mökillemme lokakuun alussa Puolasta samana päivänä, jona Kalle Rovanperä varmisti rallin maailmanmestaruuden. Neuvoin heille kalapaikkoja kartalta ja heidän ensimmäiset kaksi kalastuspäiväänsä olivatkin lämpimän sään ansioista loman parhaat niin ahventen kuin haukien osalta. Kuhia he eivät onnistuneet saamaan, mutta olivat muuten kaikin tavoin tyytyväisiä ensimmäiseen vierailuunsa Suomessa. Suurin ahven oli 38 cm pitkä ja hauki mitaltaan yli metrin.

 

Kalastusta Saimaalla - Kausikooste 2016

14.5.2017


Vuoden 2016 kesä- ja syyskausien kalastus rapotointi Suomen kielellä on tullut laiminlyödyksi. Olen kirjoittanut lähinnä englanninkielisille blogger ja FB sivuilleni, sillä suurin osa vieraistamme on ulkomaalaisia vieraskalastajia Venäjältä, Baltiasta ja Euroopasta.

Koostan tähän päivitykseen vihdoin ja viimein tarinoita kauden 2016 parhaista paloista. Toivottavasti viihdytte kalareissujemme parissa.

Talvikausi

Pilkkikauteen 2016 mahtui mukavia reissuja niin asiakkaiden kuin ystävienkin kanssa. Kautemme alkoin Tammikuun alussa Venäläisen ryhmän kanssa kirjolohia pilkkien Enonkosken Pirttilahdella. Kalastuspäivän komein kala oli vajaan 3 kg kirjolohi, jonka saimme saaliiksi ootto-ongella.

Pimeimmän ja kenties myös kylmimmän talvikuukauden eli Helmikuun aikana en juurikaan päässyt muilta puuhiltani kalalle, mutta kevään lähestyessä aktivoituivat myös talvikalastuspuuhat.

Keikoista parhaiten jäi mieleeni Isälle ja innokkalle nuorelle kalamies pojalleen järjestämäni kirjolohen pilkintä tapahtuma maaliskuussa, juuri SM -kisojen jälkeen. Kalapäivämme alkoi loistavasti, sillä viritellessämme aamupäivällä ootto-onkia pyyntiin, nousi ensimmäinen lippu jo noin 15 minuutin kalastuksen jälkeen.....ja jäälle väsyteltiin noin 2.5 kg kirjolohi. Yläviitosten ja valokuvien jälkeen siirryimme hieman kauemmaksi ootto-ongistamme ja aloitimme aktiivi onginnan. Luotain piirsi kaloja avantojemme alle, mutta tarjotut vieheet eivät tuntuneet kelpaavan..... kunnes lippu oli jälleen pystyssä ja jäälle nostettiin toinen noin 2 kg kirjolohi. Tässä vaiheessa päätimme siirtyä laavulle nauttimaan eväistä ja nokipannukahveista. Virkistyneinä jatkoimme kalastusta himan matalammassa.....ja tällä kertaa kaivoin oman pilkkijakkarani kätköistä siimojen päähän hieman erikoisempia vieheitä.....ja myös aktiivi rintamalla alkoi tapahtua.....Saimme nauttia kauniista kevätpäivästä ja kalastuksen riemuista vielä tovin, ennen kuin oli aika nostaa kalvermeet vedestä ja suunnata tyytyväisinä kotia kohden.

Kirjolohen pilkintää Enonkosken Pirttilahdella Maaliskuussa 2016

Talvikalastuskautemme jatkui lumettomilla keväjäillä hauen, ahvenen ja särkikalojen kalastuksen parissa huhtikuun kolmannelle viikolle......ja mitä kirkaammiksi jäät kävivät, sen kivempaa kalamiehillä ja naisilla oli.

Huhtikuisia särkipihvien raaka-aineita Saimaalta.

Toukokuu

Tänä keväänä kalastusmökkimme lähivedet vapautuivat jäistä vapunaattona. Heti Vapulta vieraiksemme saapui Suomalainen perheryhmä, joka pääsi aloittamaan viikon kalastuslomansa lämpimässä, jopa helteisessä kevätsäässä. Ryhmän kalamiehet aloittivat heittokalastuskautemme aivan mökkimme lähivesillä saaden saaliikseen komeita haukia. Aktiivisina hauen kalastajina he vapauttivat lähestulkoon kaikki saalishaukensa, valikoiden ruokakaloiksi muutamia pienempiä yksilöjä. Hieno suoritus heti jäiden lähdettyä!

Hauenkalastusta Saimaalla toukokuun 2016 alussa. Tämä hauki palautettiin veteen välittömasti kuvaamisen jälkeen.

Toukokuun lopussa heittojigasin pari päivää Venäläisen ryhmän kanssa haukea, ahventa ja kuhaa. Kalastus tämän ryhmän kanssa oli rentoa ja positiivisimmat kokemukset saimme hurjaksi yltyneestä ahvenen syönnistä ja kuhien narraamisesta hieman syvemmillä vesillä. Keikkojen tärkein saaliskala lienee loppujen lopuksi ollut tämän nuoren venäläiskalastajan noin 50 cm kuha......kuvan kalaa on muuten huonosta kuvakulmasta johtuen epäilty jopa alamittaiseksi.....Hyvä sekin että kuhan liian alhaisista alamitoista ollaan aidosti huolissaan.

Keikkailun jälkeen oppaalle tarjoutui vielä mahdollisuus nauttia hiljentyvästä kevät illasta itsekseen jigaillen......ja ruokakalaksi tarttui tämä +50 cm kuha, jota on koetettu kuvauksellisin keinoin jopa hieman suurennella. Onnistuneista kalakuvista ja sopivasta välimitasta kuhan kalastuksesta voisin toki kirjoitella pidempäänkin, mutta palataan näihin kalamiesten mielipiteitä kovin jakaviin asioihin jokin toinen kerta......ajatushan on jo kuitenkin jäänyt lukijoiden mieliin itämään.....Saalisvarmuus ja suuret kalathan tunnetusti kiinnostavat kalastajia.

Kalastusopas Jari Käyhkö ja kuha +50 cm.

Kesäkuu 

Kesäkuun helteistä nautti kalastavia ryhmiä Latviasta ja Venäjältä. Latvialaisen insinööritoimiston miesporukka kruunasi lomansa viimeisten kalastuspäiviensä aikana todellisella suurhauen heittokalastuksella. Vaikka sama pintavieheeseen napannut kala karkasi heiltä kahtena peräkkäisenä päivänä, oli visuaalinen kokemus kalan iskiessä vieheeseen sen verran mieliinpainuva, että he päättivät ottaa hauesta mittaa myös kesällä 2017.

Venäläiset vieraamme olivat lähinnä lapsiperheitä ja he keskittyivätkin hauen, ahvenen ja särkikalojen heittokalastuksen ja ongintaan mökkimme lähivesillä.

Hauenkalastusta Saimaalla Kesäkuusa 2016

Heinäkuu

Heinäkuussa keikkailin niin Saksalaisten kuin Venäläisten kalamiestenkin seurassa. Kuun alkupuolella sain vieraikseni todella mukavan Saksalaisen kalastajaryhmän, jonka kanssa suuntasimme puolen päivän jälkeen Saimaan suurille selille. Vaikka meitä hellittiin aurinkoisella ja lämpimällä säällä, olivat hauet ja ahvenet yllättävän passiivisia iltapäivällä. Kalastus oli mukavaa ja rentoa, mutta mistään ilotulituksesta ei voitu puhua ennen kuin siirryimme illaksi kuha penkkoja jigittämään....ja siitä alkoikin aivan erilainen soitanta.....Saaliskaloiksi valikoitui 50 cm kuhia ja pannukarkeita ahvenia. Kalapäivä kruunattiin kotimatkalla auringon laskiessa selkiemme taa, kun sen säteet värjäsivät hiuksemme punaisellaan... "Hunajata hunajata" lauloivat Matti ja Teppo Tepsin voiton juhlissa.....muta jos laulumiehistä aletaan puhumaan, niin kyllähän se fakta on niin että kun Jörn vetää niin muut vikisevät..... ja tästä linkistä Jörnimään

Heinäkuista jigikalastusta Saimaalla....saalina kuha +50 cm

Toinen mieleeni jäänyt keikka on heinäkuun lopulta. Heittojigasin vanhan tutun Venäläisasiakkaan kanssa kuhaa ja ahventa. Vanhojen asiakkaiden kanssa on aina mukavaa lähteä järvelle, sillä tuttujen ihmisten kanssa touhu on luonnollisesti rennompaa kuin tuntemattomien ryhmien kanssa. Vaihdetaan kuulumisia, rupatellaan bisneksistä ja perheistä, lapsista......toki on oppaan muistettava että tutunkin ihmisen kanssa järvellä ollan töissä.....eli kaloja on aina löydettävä siiman päähän jotteivat touhut menisi vallan mustikoiden poimimiseksi..... Monet asiakkaani kyllä keräävät ratautuessamme suurella innolla sekä marjoja että sieniä kal-aterian lisukkeiksi.....monesti näillä keikoilla myös oppaan suorastaan odotetaan kalastavan mukana.....mikäs sen mukavampaa minun kannaltani.

Tämän heinäkuisen ilta keikan muistan sellaisesta pienestä kommelluksesta, että opas unohti kameran kuivalle maalle.....monet tutuiksi käyneet asiakkaat kyselevätkin leikkisästi minkä tarvekalun olen tällä kertaa unohtanut pakata mukaan..siis kun olemme jo jossain selkävesillä.....no pientä hajamielisyyttä saattaa toki välillä ilmetä, se myönnettäköön. Tästä pääsemmekin kuvauksellisiin kysymyksiin.....Tämä unohdus harmittaa minua edelleen, sillä kännykkäni kameran rakeiset kuvat eivät aivan vastaa normaalia tasoani......Kuvissani ei myöskään mässäillä kalojen määrällä, vaan haetaan aitoa tilannetta, onnistumisen riemua tai esitellään päivän parhaat.....Roikoteltavat kalat ovat aina hengettömiä ja veret on pesty pois....Elävien ja vapatettavien vonkaleiden kuvaaminen onkin sitten jo pari astetta haastavampaa.....jätämme nämä kuvaukset välillä ihan suosiolla väliin ja keskitymme vapautukseen. Onnistuneet kalastuskuvat ovat mukavia muistoja sekä asiakkaille että minulle ja niiden avulla kykenen palauttamana mieleeni kyseisen keikan ja ihmiset vielä vuosienkin kuluttua....kelpaa siis aikanaan dementikon istuskella kiikkustuolissaan ja pohtia että missäs se keppi oli?

Heinäkuun lopun jigisaalista Saimaalta, kuha 50 cm, eikä ahvenkaan ollut kaukana kiloisesta.

Elokuu

 

 Elokuun alkupuolella saimme vieraaksemme kalastavan englantilaisen pariskunnan, joka oli kiertänyt Suomea länsirannikon kautta pohjoiseen ja sieltä edelleen itä-Suomeen vieraillen eri kohteissa ja tutustuen erilaisiin kesäaktiviteetteihin vaelluksesta koskenlaskentaan ja kalastukseen. Nämä viehättävät vieraat ja varsinkin yhteinen veneretkemme Saimaalle jäivät erityisen hyvin mieleeni.

Iltarusko Saimaalla elokuussa 2016

 Perheen rouva osoittautui innokkaaksi kuvaajaksi, mikä oli kannaltani erinomainen asia, sillä sain heiltä monia upeita otoksia. Aloitimme aktiviteetit heidän kanssaan iltaan sijoittuvalla veneretkellä Saimaalle. Parinkymmenen minuutin sightseeing ajomatkan jälkeen saavuimme eräälle suosikki rantautumispaikoistani keittämään kahvit, teet ja valmistamaan paistettuja muikkuja ja jälkiruoka lettuja nuotiolla. Yhteisten ruuanlaittopuuhailujen lomassa vieraamme ehtivät poimimaan myös hieman sieniä ja marjoja tutustuessaan leiripaikkamme lähiympäristöön. 

Vieraamme viihtyivät erinomaisesti lämpimässä elokuun illassa kokkaillen, syöden ja jakaen kanssani tarinoita elämästään Englannissa, perheestään ja Suomen vierailunsa kokemuksista ja kalastus tapahtumista. Koska pariskunnalla oli jo takanaan pitkä ajomatka Kainuusta mökillemme ja tämän lisäksi vielä yhteinen merkkipäivä päätimme kaikessa rauhassa nauttia luonnon hiljaisuudesta ja oleskelelusta nuotiolla.

Ilta-auringon alkaessa laskea taivaanrannan taa päätimme aloittaa paluumatkan. Matkan varrella heitimme hetken aikaa jigiä ennen kuin palasimme mökillemme, missä vieraamme jatkoivat itsenäisesti  iltaansa saunan lämmitys puuhilla.

Seuraava päivä valkeni tuulisena ja sateisena, näin ollen sovimme yhdessä että vieraamme kalastavat itsenäisesti mökkimme lähivesillä ja siirrämme opastetun kalaretken myöhempään ajankohtaan. Pariskunta heittokalasti haukia ja ahvenia ja se suurimman, kunnolla vapaa taivuttaneen hauen nappasi tietenkin perheen rouva.

Paul on kokenut Thames joen hauenkalastaja ja aktiivinen karpin onkija, joka yleiseurooppalaiseen tapaan vapauttaa saaliinsa..... Vitsailimmekin hänen kanssaan englantilaisista kalastus perinteistä pukeutumistyyleineen ja aatelisoituine kalamiehineen .....keskusteluissamme siis sivuttiin useaan otteeseen Suomalaisia kalastus tottumuksia ja perinteitä, jotka suuresti poikkeavat keski-Eurooppalaisista....Meillä ei näitä ongelmia ollut sen enempää yhteisen kielen kuin ajatusmallinkaan osalta.

Paul ja päivän komein jigiahven

Yhteinen kalapäivämme toteutui viraidemme lähtöpäivänä. Koska sääennuste lupasi voimistuvaa tuulta ja kasvavaa allokkoa, päätti perheen rouva jättää reilut 30 km siirtymän sisältävän kalapäivämme väliin, vaikka kerroin kalastus alueemme sijaitsevan tuulelta suojaisella matalan aallon alueella.  Kalapäivämme oli aamupäivän haastavasta syönnistä huolimatta onnistunut, mutta kohdekaloistamme hauki, ahven ja kuha jäi yksi uupumaan. Paluumatkalla mökillemme kiersimme vielä pari lähellä sijaitsevaa ottipaikkaa huomataksemme syönnin alkavan parantua juuri kun meidän on poistuttava...... Haikein mielin hyvästelin Englantilaiset vieraamme.


Elokuun loppupuolella kalastin vuosien takaa tuttujen Venäläiskalastajien kanssa. Epävakaisesta säästä johtuen esitin asiakkaille toiveen aikataulujen muuttamisesta siten, että toisen ryhmän kanssa kalastamme kahtena päivänä ja toisen ryhmän kanssa yhden pitkän päivän. Alotin Pavelin perheen kanssa iltakalastuksella, jonka hienoin hetki oli perheen miniän jigillä nappaama mittakuha. Perheen äiti nappasi retken suurimman, vajaan 800g ahvenen.

Inna ja elokuinen 50 cm kuha

Seuraavana pivänä jatkoimme Alekseyn perheen kanssa uistellen ja jigaten haukia ja ahvenia. Retken puolivälissä nautimme eväitä nuotiolla ja perheen naisväki keräsi 2 muovikassillista sieniä kotiin viemisiksi....Tauolta siirryimme heittojigauksen pariin ja saimme nähdä muutamia todella komeita vapakaaria. Mukavinta tällä retkellä oli opettaa perheen tyttärelle heittojigauksen alkeet ja nähdä innostuksen syttyvän nuoressa ihmisessä.

Kuvassa Maria -tyttären nappaama hauki, jota isä Aleksey kannattelee.

 

Elokuu

 

Vuoden 2016 syyskuusta jäi parhaiten mieleeni kuukauden loppupuoli ja ruska Saimaalla. Valmistelin mökkimme asiakkaita varten ja poikkesin samalla reissulla hakemassa kalapaikkoja ja ottivärejä. Tuulisen ja kolean aamukalastuksen antia olivat hauet, ahvenet ja pulska 60 cm jigikuha.

 
Asiakkaakseni saapui Pietarista syksyinen vakiovieraamme Andrey. Neuvoin Andreylle paikat, värit ja syöntiajat syksyiseen kuhan jigaukseen, mutta vieraallamme oli muuta mielessä. Heti lomansa alkajaisiksi Andrey sai kontakstin suureen haukeen, muttei onnistunut saamaan sitä ensimmäisenä kalapäivänään veneeseen saakka. Seuraavana päivänä Andrey veti pidemmän korren ja käytti mitalla ja punnituksessa yhden kesän komeimmista hauista. Olen jutellut vuosien varrella tutuksi käyneen Andreyn kanssa paljon suurien petokalojen vapautuksen merkityksestä vesiekosysteemillemme ja niinhän siinä tälläkin kertaa kävi, että hauki pääsi pirteänä jatkamaan särkikantojen harvennusta. Pannulle valikoitui pienempiä yksilöitä ja yli 2 kg säyne, joka oli Andreylle erityisen mieluisa urheilukala.

Andreyn vapauttama metrihauki

 Mielestäni kalaoppaan ammattiin kuuluu myös kalakannoista huolehtiminen ja terveen maalaisjärjen mukainen kalastustapa. Suuret petokalat suosittelen ehdottomasti vapauttamaan punnituksen, mittauksen ja nopean valokuvauksen jälkeen. Moni perinteisemmän asennemaalman omaava kalamies ja nainen tuomitsee tälläisen virheellisesti kalojen rääkkäykseksi ja puhtaaksi C&R kalastukseksi......Näin ei asia suinkaan ole, sillä suurin osa vapavälinein pyydetyistä kaloista voidaan turvallisin mielin vapauttaa kunhan kaloja käsitellään oikein.... ja kehukala se on vapautettukin vonkale. Suurin osa kalastajista suhtautuu suurella varauksella päiväkohtaisiin saaliskiintiöihin..... ja aivan turhaan.....kun asennoituu kalastukseen siten että pyytää sen verran minkä tuoreeltaan käyttää ollaan jo päästy näissä opinnoissa pitkälle.

Löydätkö luontosi Saimaalta?

Turhan moni suuntaa kotimaan lomamatkansa automaattisesti Lappiiin. Itä-Suomen Saimaa on koko Euroopan suurin yhtenäinen järvialue, jonka aavojen selkien ja jylhien kalliorantojen äärelle ajaa Pirkanmaalta tai pääkaupunkiseudulta viidessä tunnissa. Yli sadan järven ja tuhansien saarten kalaisaan kansallisaarteeseen kannattaisi tutustua paremmin.

Kalastusmökki lähellä luontoa ja palveluita

Yksi pohjoisen Saimaan helmistä mökkimatkailijalle on Savonlinnan ja Joensuun välissä sijaitseva pieni mutta idyllinen Savonrannan kirkonkylä, jonka asukasluku peräti kolminkertaistuu kesällä mökkiläisten ansiosta. 

 

Tampereella pitkään asunut mutta Saimaan rannoilla varttunut Jari Käyhkö tarjoaa Savonrannalla kalastusoppaan palveluja, veneretkiä sekä mökinvuokrausta. Käyhkön kalastusmökki Jokiniemi on helppo tapa viettää tasokasta lomaa Saimaalla. Mökki on varustettu erityisesti kalastavien asiakkaiden tarpeisiin – varustuksiin kuuluu mm. kaksi moottorivenettä omatoimiseen kalastukseen – mutta siellä viihtyvät yhtä lailla perheet ja pariskunnat. Kaikki tärkeimmät palvelut ruokakaupasta vierasvenesatamaan ravintoloineen sijaitsevat parin kilometrin säteellä mökistä. Ja mikä tärkeintä, mökiltä on helppo suunnata eri aktiviteetteihin Saimaan järviluonnossa. 

Luonto tutuksi meloen, veneillen tai samoillen

Kesäpäiviä voi viettää melomalla tai soutamalla pitkin saimaannorpan pesimäaluetta, Norppareittiä. Reitti kulkee Koloveden kansallispuistossa ja pääasiassa Enonkosken, Heinäveden, Kerimäen ja Savonrannan järviosuuksilla, mutta tarjolla on myös muutamia jokimelontaosuuksia ja koskia, jotka voi ohittaa Heinäveden reitin kanavien kautta, Käyhkö vinkkaa.

 

 

Seudun kauneinta antia on 1750-luvulla kaivettu Raikuun avokanava Kerimäkeen kuuluvan Puruveden ja Savonrantaan kuuluvan Paasselän kraaterijärven välissä. Toisen maailmansodan alla kanavan alue varustettiin osaksi Salpalinjaa, jonka vaikuttaviin kivimuureihin, juoksuhautoihin ja bunkkereihin voi edelleenkin tutustua matkaamalla meloen tai Käyhkön venekyydillä tai maanteitse Raikuun kylälle. 

Veneretki on elämys koko perheelle

Jari Käyhkö vie vesille yhtä mielellään kokeneita kalamiehiä, vasta-alkajia kuin lasten ehdoilla lomaa viettäviä perheitäkin.

Opastettu veneretki on Käyhkön mukaan ollut monelle perheelle hieno elämys ja mainio tapa tutustua Saimaan luonnon lisäksi vaikkapa Raikuun kanavaan. Matkaa tehdään isolla ja turvallisella avoveneellä, välillä kalastaen lasten kanssa. Kiireetön evästauko vietetään saaressa paistamalla makkaroiden lisäksi paikallisia muikkuja ja jälkiruoaksi lettuja. Saaressa on monenlaista mukavaa puuhaa koko perheelle: sieniä, marjoja ja mahdollisuus uida.

 

 

Saimaan lohikaloja kestävästi kalastaen

Kesäinen Saimaa on erinomainen paikka ahvenen, kuhan ja hauen heittokalastukseen ja uisteluun. Kalastussesonki alkaa kesäkuun alkupuolella hauen kudun päätyttyä. Käyhkö tarjoaa asiakkailleen välineet ongintaan, uisteluun ja heittokalastukseen, ja kalastusmökki Jokiniemen tiloissa saaliskalat on helppo sekä käsitellä että valmistaa ruuaksi grillaten, paistaen ja savustaen terassin viihtyisässä kesäkeittiössä. 

Saimaan paras kalastuskausi on vasta edessä: ruska-aika loka–marraskuussa on lohen ja taimenen vetouistelun parasta sesonkia. Saaliiksi Käyhkö kehottaa valikoimaan vain kalastettaviksi istutettuja rasvaeväleikattuja kaloja, sillä Saimaan järvilohi- ja taimenkannat on luokiteltu uhanalaisiksi. Kutevat muikut houkuttelevat selkävesien penkoille myös ahventa, kuhaa ja haukea heittokalastajien tavoiteltaviksi syyskuun loppupuolelta alkaen.

 

 

Yhteistä aikaa

Vaikka kalastus onkin Jari Käyhkön palveluissa pääosassa, osaa hän suositella kalastusmökki Jokiniemeä romanttisemmastakin näkökulmasta: asiakkaina olleet pariskunnat ovat kehuneet mökin tunnelmallista saunaa ja tuvan avotakkaa, jonka loimussa on hyvä viettää aikaa ihan kahden ja unohtaa arki. Kaikkea tätäkin on Saimaan lumo, joka kannattaa tulla kokemaan.

 

 

 Jari Käyhkö kertoo lisää palveluistaan osoitteessa www.oldschooltrolling.fi