Kalastusretket Saimaalla

Kalastusretket Saimaalla

sunnuntai 14. toukokuuta 2017

Kalastusta Saimaalla - Kausikooste 2016

14.5.2017


Vuoden 2016 kesä- ja syyskausien kalastus rapotointi Suomen kielellä on tullut laiminlyödyksi. Olen kirjoittanut lähinnä englanninkielisille blogger ja FB sivuilleni, sillä suurin osa vieraistamme on ulkomaalaisia vieraskalastajia Venäjältä, Baltiasta ja Euroopasta.

Koostan tähän päivitykseen vihdoin ja viimein tarinoita kauden 2016 parhaista paloista. Toivottavasti viihdytte kalareissujemme parissa.

Talvikausi


Pilkkikauteen 2016 mahtui mukavia reissuja niin asiakkaiden kuin ystävienkin kanssa. Kautemme alkoin Tammikuun alussa Venäläisen ryhmän kanssa kirjolohia pilkkien Enonkosken Pirttilahdella. Kalastuspäivän komein kala oli vajaan 3 kg kirjolohi, jonka saimme saaliiksi ootto-ongella.

Pimeimmän ja kenties myös kylmimmän talvikuukauden eli Helmikuun aikana en juurikaan päässyt muilta puuhiltani kalalle, mutta kevään lähestyessä aktivoituivat myös talvikalastuspuuhat.

Keikoista parhaiten jäi mieleeni Isälle ja innokkalle nuorelle kalamies pojalleen järjestämäni kirjolohen pilkintä tapahtuma maaliskuussa, juuri SM -kisojen jälkeen. Kalapäivämme alkoi loistavasti, sillä viritellessämme aamupäivällä ootto-onkia pyyntiin, nousi ensimmäinen lippu jo noin 15 minuutin kalastuksen jälkeen.....ja jäälle väsyteltiin noin 2.5 kg kirjolohi. Yläviitosten ja valokuvien jälkeen siirryimme hieman kauemmaksi ootto-ongistamme ja aloitimme aktiivi onginnan. Luotain piirsi kaloja avantojemme alle, mutta tarjotut vieheet eivät tuntuneet kelpaavan..... kunnes lippu oli jälleen pystyssä ja jäälle nostettiin toinen noin 2 kg kirjolohi. Tässä vaiheessa päätimme siirtyä laavulle nauttimaan eväistä ja nokipannukahveista. Virkistyneinä jatkoimme kalastusta himan matalammassa.....ja tällä kertaa kaivoin oman pilkkijakkarani kätköistä siimojen päähän hieman erikoisempia vieheitä.....ja myös aktiivi rintamalla alkoi tapahtua.....Saimme nauttia kauniista kevätpäivästä ja kalastuksen riemuista vielä tovin, ennen kuin oli aika nostaa kalvermeet vedestä ja suunnata tyytyväisinä kotia kohden.

Kirjolohen pilkintää Enonkosken Pirttilahdella Maaliskuussa 2016

Talvikalastuskautemme jatkui lumettomilla keväjäillä hauen, ahvenen ja särkikalojen kalastuksen parissa huhtikuun kolmannelle viikolle......ja mitä kirkaammiksi jäät kävivät, sen kivempaa kalamiehillä ja naisilla oli.

Huhtikuisia särkipihvien raaka-aineita Saimaalta.


Toukokuu

Tänä keväänä kalastusmökkimme lähivedet vapautuivat jäistä vapunaattona. Heti Vapulta vieraiksemme saapui Suomalainen perheryhmä, joka pääsi aloittamaan viikon kalastuslomansa lämpimässä, jopa helteisessä kevätsäässä. Ryhmän kalamiehet aloittivat heittokalastuskautemme aivan mökkimme lähivesillä saaden saaliikseen komeita haukia. Aktiivisina hauen kalastajina he vapauttivat lähestulkoon kaikki saalishaukensa, valikoiden ruokakaloiksi muutamia pienempiä yksilöjä. Hieno suoritus heti jäiden lähdettyä!

Hauenkalastusta Saimaalla toukokuun 2016 alussa. Tämä hauki palautettiin veteen välittömasti kuvaamisen jälkeen.

Toukokuun lopussa heittojigasin pari päivää Venäläisen ryhmän kanssa haukea, ahventa ja kuhaa. Kalastus tämän ryhmän kanssa oli rentoa ja positiivisimmat kokemukset saimme hurjaksi yltyneestä ahvenen syönnistä ja kuhien narraamisesta hieman syvemmillä vesillä. Keikkojen tärkein saaliskala lienee loppujen lopuksi ollut tämän nuoren venäläiskalastajan noin 50 cm kuha......kuvan kalaa on muuten huonosta kuvakulmasta johtuen epäilty jopa alamittaiseksi.....Hyvä sekin että kuhan liian alhaisista alamitoista ollaan aidosti huolissaan.


Keikkailun jälkeen oppaalle tarjoutui vielä mahdollisuus nauttia hiljentyvästä kevät illasta itsekseen jigaillen......ja ruokakalaksi tarttui tämä +50 cm kuha, jota on koetettu kuvauksellisin keinoin jopa hieman suurennella. Onnistuneista kalakuvista ja sopivasta välimitasta kuhan kalastuksesta voisin toki kirjoitella pidempäänkin, mutta palataan näihin kalamiesten mielipiteitä kovin jakaviin asioihin jokin toinen kerta......ajatushan on jo kuitenkin jäänyt lukijoiden mieliin itämään.....Saalisvarmuus ja suuret kalathan tunnetusti kiinnostavat kalastajia.

Kalastusopas Jari Käyhkö ja kuha +50 cm.

Kesäkuu 

Kesäkuun helteistä nautti kalastavia ryhmiä Latviasta ja Venäjältä. Latvialaisen insinööritoimiston miesporukka kruunasi lomansa viimeisten kalastuspäiviensä aikana todellisella suurhauen heittokalastuksella. Vaikka sama pintavieheeseen napannut kala karkasi heiltä kahtena peräkkäisenä päivänä, oli visuaalinen kokemus kalan iskiessä vieheeseen sen verran mieliinpainuva, että he päättivät ottaa hauesta mittaa myös kesällä 2017.

Venäläiset vieraamme olivat lähinnä lapsiperheitä ja he keskittyivätkin hauen, ahvenen ja särkikalojen heittokalastuksen ja ongintaan mökkimme lähivesillä.

Hauenkalastusta Saimaalla Kesäkuusa 2016

Heinäkuu

Heinäkuussa keikkailin niin Saksalaisten kuin Venäläisten kalamiestenkin seurassa. Kuun alkupuolella sain vieraikseni todella mukavan Saksalaisen kalastajaryhmän, jonka kanssa suuntasimme puolen päivän jälkeen Saimaan suurille selille. Vaikka meitä hellittiin aurinkoisella ja lämpimällä säällä, olivat hauet ja ahvenet yllättävän passiivisia iltapäivällä. Kalastus oli mukavaa ja rentoa, mutta mistään ilotulituksesta ei voitu puhua ennen kuin siirryimme illaksi kuha penkkoja jigittämään....ja siitä alkoikin aivan erilainen soitanta.....Saaliskaloiksi valikoitui 50 cm kuhia ja pannukarkeita ahvenia. Kalapäivä kruunattiin kotimatkalla auringon laskiessa selkiemme taa, kun sen säteet värjäsivät hiuksemme punaisellaan... "Hunajata hunajata" lauloivat Matti ja Teppo Tepsin voiton juhlissa.....muta jos laulumiehistä aletaan puhumaan, niin kyllähän se fakta on niin että kun Jörn vetää niin muut vikisevät..... ja tästä linkistä Jörnimään

Heinäkuista jigikalastusta Saimaalla....saalina kuha +50 cm

Toinen mieleeni jäänyt keikka on heinäkuun lopulta. Heittojigasin vanhan tutun Venäläisasiakkaan kanssa kuhaa ja ahventa. Vanhojen asiakkaiden kanssa on aina mukavaa lähteä järvelle, sillä tuttujen ihmisten kanssa touhu on luonnollisesti rennompaa kuin tuntemattomien ryhmien kanssa. Vaihdetaan kuulumisia, rupatellaan bisneksistä ja perheistä, lapsista......toki on oppaan muistettava että tutunkin ihmisen kanssa järvellä ollan töissä.....eli kaloja on aina löydettävä siiman päähän jotteivat touhut menisi vallan mustikoiden poimimiseksi..... Monet asiakkaani kyllä keräävät ratautuessamme suurella innolla sekä marjoja että sieniä kal-aterian lisukkeiksi.....monesti näillä keikoilla myös oppaan suorastaan odotetaan kalastavan mukana.....mikäs sen mukavampaa minun kannaltani.

Tämän heinäkuisen ilta keikan muistan sellaisesta pienestä kommelluksesta, että opas unohti kameran kuivalle maalle.....monet tutuiksi käyneet asiakkaat kyselevätkin leikkisästi minkä tarvekalun olen tällä kertaa unohtanut pakata mukaan..siis kun olemme jo jossain selkävesillä.....no pientä hajamielisyyttä saattaa toki välillä ilmetä, se myönnettäköön. Tästä pääsemmekin kuvauksellisiin kysymyksiin.....Tämä unohdus harmittaa minua edelleen, sillä kännykkäni kameran rakeiset kuvat eivät aivan vastaa normaalia tasoani......Kuvissani ei myöskään mässäillä kalojen määrällä, vaan haetaan aitoa tilannetta, onnistumisen riemua tai esitellään päivän parhaat.....Roikoteltavat kalat ovat aina hengettömiä ja veret on pesty pois....Elävien ja vapatettavien vonkaleiden kuvaaminen onkin sitten jo pari astetta haastavampaa.....jätämme nämä kuvaukset välillä ihan suosiolla väliin ja keskitymme vapautukseen. Onnistuneet kalastuskuvat ovat mukavia muistoja sekä asiakkaille että minulle ja niiden avulla kykenen palauttamana mieleeni kyseisen keikan ja ihmiset vielä vuosienkin kuluttua....kelpaa siis aikanaan dementikon istuskella kiikkustuolissaan ja pohtia että missäs se keppi oli?


Heinäkuun lopun jigisaalista Saimaalta, kuha 50 cm, eikä ahvenkaan ollut kaukana kiloisesta.

Elokuu

 

 Elokuun alkupuolella saimme vieraaksemme kalastavan englantilaisen pariskunnan, joka oli kiertänyt Suomea länsirannikon kautta pohjoiseen ja sieltä edelleen itä-Suomeen vieraillen eri kohteissa ja tutustuen erilaisiin kesäaktiviteetteihin vaelluksesta koskenlaskentaan ja kalastukseen. Nämä viehättävät vieraat ja varsinkin yhteinen veneretkemme Saimaalle jäivät erityisen hyvin mieleeni.

Iltarusko Saimaalla elokuussa 2016


 Perheen rouva osoittautui innokkaaksi kuvaajaksi, mikä oli kannaltani erinomainen asia, sillä sain heiltä monia upeita otoksia. Aloitimme aktiviteetit heidän kanssaan iltaan sijoittuvalla veneretkellä Saimaalle. Parinkymmenen minuutin sightseeing ajomatkan jälkeen saavuimme eräälle suosikki rantautumispaikoistani keittämään kahvit, teet ja valmistamaan paistettuja muikkuja ja jälkiruoka lettuja nuotiolla. Yhteisten ruuanlaittopuuhailujen lomassa vieraamme ehtivät poimimaan myös hieman sieniä ja marjoja tutustuessaan leiripaikkamme lähiympäristöön. 



Vieraamme viihtyivät erinomaisesti lämpimässä elokuun illassa kokkaillen, syöden ja jakaen kanssani tarinoita elämästään Englannissa, perheestään ja Suomen vierailunsa kokemuksista ja kalastus tapahtumista. Koska pariskunnalla oli jo takanaan pitkä ajomatka Kainuusta mökillemme ja tämän lisäksi vielä yhteinen merkkipäivä päätimme kaikessa rauhassa nauttia luonnon hiljaisuudesta ja oleskelelusta nuotiolla.


Ilta-auringon alkaessa laskea taivaanrannan taa päätimme aloittaa paluumatkan. Matkan varrella heitimme hetken aikaa jigiä ennen kuin palasimme mökillemme, missä vieraamme jatkoivat itsenäisesti  iltaansa saunan lämmitys puuhilla.



Seuraava päivä valkeni tuulisena ja sateisena, näin ollen sovimme yhdessä että vieraamme kalastavat itsenäisesti mökkimme lähivesillä ja siirrämme opastetun kalaretken myöhempään ajankohtaan. Pariskunta heittokalasti haukia ja ahvenia ja se suurimman, kunnolla vapaa taivuttaneen hauen nappasi tietenkin perheen rouva.

Paul on kokenut Thames joen hauenkalastaja ja aktiivinen karpin onkija, joka yleiseurooppalaiseen tapaan vapauttaa saaliinsa..... Vitsailimmekin hänen kanssaan englantilaisista kalastus perinteistä pukeutumistyyleineen ja aatelisoituine kalamiehineen .....keskusteluissamme siis sivuttiin useaan otteeseen Suomalaisia kalastus tottumuksia ja perinteitä, jotka suuresti poikkeavat keski-Eurooppalaisista....Meillä ei näitä ongelmia ollut sen enempää yhteisen kielen kuin ajatusmallinkaan osalta.


Paul ja päivän komein jigiahven

Yhteinen kalapäivämme toteutui viraidemme lähtöpäivänä. Koska sääennuste lupasi voimistuvaa tuulta ja kasvavaa allokkoa, päätti perheen rouva jättää reilut 30 km siirtymän sisältävän kalapäivämme väliin, vaikka kerroin kalastus alueemme sijaitsevan tuulelta suojaisella matalan aallon alueella.  Kalapäivämme oli aamupäivän haastavasta syönnistä huolimatta onnistunut, mutta kohdekaloistamme hauki, ahven ja kuha jäi yksi uupumaan. Paluumatkalla mökillemme kiersimme vielä pari lähellä sijaitsevaa ottipaikkaa huomataksemme syönnin alkavan parantua juuri kun meidän on poistuttava...... Haikein mielin hyvästelin Englantilaiset vieraamme.


Elokuun loppupuolella kalastin vuosien takaa tuttujen Venäläiskalastajien kanssa. Epävakaisesta säästä johtuen esitin asiakkaille toiveen aikataulujen muuttamisesta siten, että toisen ryhmän kanssa kalastamme kahtena päivänä ja toisen ryhmän kanssa yhden pitkän päivän. Alotin Pavelin perheen kanssa iltakalastuksella, jonka hienoin hetki oli perheen miniän jigillä nappaama mittakuha. Perheen äiti nappasi retken suurimman, vajaan 800g ahvenen.

Inna ja elokuinen 50 cm kuha
Seuraavana pivänä jatkoimme Alekseyn perheen kanssa uistellen ja jigaten haukia ja ahvenia. Retken puolivälissä nautimme eväitä nuotiolla ja perheen naisväki keräsi 2 muovikassillista sieniä kotiin viemisiksi....Tauolta siirryimme heittojigauksen pariin ja saimme nähdä muutamia todella komeita vapakaaria. Mukavinta tällä retkellä oli opettaa perheen tyttärelle heittojigauksen alkeet ja nähdä innostuksen syttyvän nuoressa ihmisessä.

Kuvassa Maria -tyttären nappaama hauki, jota isä Aleksey kannattelee.

 

Elokuu

 

Vuoden 2016 syyskuusta jäi parhaiten mieleeni kuukauden loppupuoli ja ruska Saimaalla. Valmistelin mökkimme asiakkaita varten ja poikkesin samalla reissulla hakemassa kalapaikkoja ja ottivärejä. Tuulisen ja kolean aamukalastuksen antia olivat hauet, ahvenet ja pulska 60 cm jigikuha.

 
Asiakkaakseni saapui Pietarista syksyinen vakiovieraamme Andrey. Neuvoin Andreylle paikat, värit ja syöntiajat syksyiseen kuhan jigaukseen, mutta vieraallamme oli muuta mielessä. Heti lomansa alkajaisiksi Andrey sai kontakstin suureen haukeen, muttei onnistunut saamaan sitä ensimmäisenä kalapäivänään veneeseen saakka. Seuraavana päivänä Andrey veti pidemmän korren ja käytti mitalla ja punnituksessa yhden kesän komeimmista hauista. Olen jutellut vuosien varrella tutuksi käyneen Andreyn kanssa paljon suurien petokalojen vapautuksen merkityksestä vesiekosysteemillemme ja niinhän siinä tälläkin kertaa kävi, että hauki pääsi pirteänä jatkamaan särkikantojen harvennusta. Pannulle valikoitui pienempiä yksilöitä ja yli 2 kg säyne, joka oli Andreylle erityisen mieluisa urheilukala.


Andreyn vapauttama metrihauki



 Mielestäni kalaoppaan ammattiin kuuluu myös kalakannoista huolehtiminen ja terveen maalaisjärjen mukainen kalastustapa. Suuret petokalat suosittelen ehdottomasti vapauttamaan punnituksen, mittauksen ja nopean valokuvauksen jälkeen. Moni perinteisemmän asennemaalman omaava kalamies ja nainen tuomitsee tälläisen virheellisesti kalojen rääkkäykseksi ja puhtaaksi C&R kalastukseksi......Näin ei asia suinkaan ole, sillä suurin osa vapavälinein pyydetyistä kaloista voidaan turvallisin mielin vapauttaa kunhan kaloja käsitellään oikein.... ja kehukala se on vapautettukin vonkale. Suurin osa kalastajista suhtautuu suurella varauksella päiväkohtaisiin saaliskiintiöihin..... ja aivan turhaan.....kun asennoituu kalastukseen siten että pyytää sen verran minkä tuoreeltaan käyttää ollaan jo päästy näissä opinnoissa pitkälle.